Kiekkopaikkojen enimmäisaika vaihtelee kellonajan mukaan. Tästä syntyy vekkuleita tulkintakysymyksiä. Vallitseva tapa kun on, että rajoitetun ajan ulkopuolella on rajoittamatonta aikaa. Esimerkiksi, jos klo 8-16 välisenä aikana enimmäispysäköintiaika on kaksi tuntia, illalla klo 16 jälkeen pysäköity auto saa olla paikallaan klo 10 asti aamulla.
Malli Vantaassa kuitenkin rajoitusajat ovat kiinni toisissaan.
Yleensä on katsottu, että jos merkki sallii pysäköinnin neljäksi tunniksi, paikalla saa pysäköidä neljäksi tunniksi. Mutta tässä tapauksessa jääkin pohdittavaksi, saako klo 13.00 pysäköity auto olla paikalla vielä klo 15.31, tai klo 17.00. Loogisesti ajatellen saisi. Tästä seuraa se logiikka, että klo 16.30 kirjoitettaisiin pysäköintivirhemaksu klo 15.15 pysäköidylle autolle, mutta ei klo 13.15 pysäköidylle.
Entä saako klo 11.00 alkanut pysäköinti jatkua klo 15.30 saakka? Tähän asiaan on mielenkiintoinen klausuuli hallituksen esityksessä, jolla tuotiin eduskuntaan tieliikennelain korjaussarja vuonna 2020:
Alkamisaika merkitään pykälän 3 momentissa säädetyllä tavalla, vaikka pysäköinnin enimmäisajan rajoitus on voimassa vain osan pysäköintiajasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun enimmäisajan rajoitus tulee uudelleen voimaan, esimerkiksi seuraavan vuorokauden puolella, edellisen aikarajoituksen aikana käytetty aika ei vähennä pysäköintiaikaa.
Oikeuskäytännössä hallituksen esityksiä pidetään lähes lakitekstin veroisina, koska niistä käy ilmi lainsäätäjän tarkoitus. Jostain syystä tämä asia, joka kaiketi oli lähes itsestään selvä Harakan ministeriölle, mutta joka oli epäselvä 300 kunnan pysäköinninvalvojille, jäi vain hallituksen esitykseen eikä tullut lopulliseen lakitekstiin. Jos otamme tämän klausuulin todesta, edellinen aikarajoitus päättyy klo 15.00 ja klo 15.00 alkavan rajoituksen aluksi kello nollaantuu ja pysäköinti on sallittua klo 15.30 saakka.
Aamulla tilanne on selkeämpi. Jos auto pysäköidään klo 8.01 ja kiekkoon merkitään pysäköintiaika 8.30, pysäköidä saa klo 13.00 saakka, koska käytetty aika nollaantuu klo 09.00.
Mutta entäpä, jos kiekossa onkin aika klo 7.00 ja pysäköinninvalvoja saapastelee paikalle klo 10.00. Onko hänellä oikeus kirjoittaa pysäköintivirhemaksu jälkikäteen klo 9.00 päättyneen aikarajoituksen ylittämisestä?
Muuten. Mitä kiekkoon merkitään, jos pysäköinti alkaa täsmälleen tasatuntina tai tasapuolentunnin kohdalla? Tieliikennelaki toteaa seuraavaa: Pysäköinnin alkamisajaksi on merkittävä aika, jolloin ajoneuvo pysäköidään. Alkamisajaksi saadaan merkitä myös pysäköinnin alkamista seuraava tasa- tai puolitunti riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi. Ja lisäkilpien kohdalla: Aikarajoitus lasketaan kuitenkin alkavaksi pysäköinnin alkamista seuraavasta puoli- tai tasatunnista. Eli pysäköitäessä klo 7.59 pysäköinnin alkamisajaksi merkitään 7.59 tai 8.00 ja pysäköitäessä klo 8.00 merkitään 8.00 tai 8.30. Matemaattisesti on täysin selvää, että klo 8.00 seuraava tasa- tai puolitunti on klo 8.30. Tästä saa tarvittaessa herkullisen skisman paikallisen pysäköinninvalvojan kanssa siitä, voiko 30 minuutin aikarajan voimassa ollessa antaa pysäköintivirhemaksun klo 8.45, jos kyetään todistamaan pysäköinnin todella alkaneen tasan klo 8.00.
2 kommenttia:
Raisiossa kirjaston edessä on neljä paikkaa, jossa on pysäköintikiekolla 15 min aikarajoitus. Siis P-merkki ja lisäkilpi. Jos tulee vaikka 13:01 paikalle, voi siis laittaa tulo ajaksi 13:30. Eikö silloin voi pysäköidä 45 minuuttia ilman että tulee huomautusta virkavallan taholta?
Näin se menee. Vanhan tieliikenneasetuksen nojalla 15 minuutin kiekkopaikkoja ei (olisi) saanut olla. Uudessa vähän juosten kustussa pelikirjassa tällaista sääntöä ei ole.
Lähetä kommentti