Liikennemerkkien kielisuhteiden vahtiminen on tarkkaa hommaa. Se on melkein yhtä tarkkaa hommaa kuin kankkusen hoitaminen viskillä.
Perussääntöhän on, että viranomaisten asettamien kilpien kielisuhteet vastaavat sen kunnan kielisuhteita, joissa kilpi sijaitsee. Kaksikielisissä kunnissa enemmistökieli mainitaan ensin.
Vuoden 2009 uudenvuodenpäivänä on edessä maan historian tähän mennessä suurin kuntaliitospläjäys. Tässä yhteydessä kilpimaalareille ja tarrapajoille tulee töitä. Kielisuhteet nimittäin muuttuvat eräissä kunnissa ja vieläpä perin harvinaiseen suuntaan.
Pohjan kunta on kaksikielinen suomenkielisenemmistöinen kunta. Kun se vuoden vaihteessa liittyy Karjaan ja Tammisaaren kanssa uudeksi Raaseporin kaupungiksi, kaikki kyltit Pohjassa menevät uusiksi. Raasepori kun on ruotsinkielisenemmistöinen kaksikielinen kunta.
Vielä hienompaa on luvassa Sammatissa, Kälviällä ja Ullavassa. Sammatti liittyy kaksikieliseen Lohjaan; Kälviä ja Ullava puolestaan kaksikieliseen Kokkolaan. Niinpä Sammatissa, Kälviällä ja Ullavassa eivät riitä maali ja tarrakirjaimet, vaan tarvitaan myös peltiä ja peltiseppää, kun yksikielisiä kilpiä ryhdytään muuttamaan kaksikielisiksi. Sammatin 13 ruotsinkielistä asukasta ja Ullavan viisi kaikki toki ilahtunevat.
Poikkeus perussääntöön ovat valta-, kanta-, moottori- ja moottoriliikennetiet. Tienviitoille on omat säädöksensä. Merkeissä esiintyvä nimien järjestys ei riipu viitoitettavan kohteen kielisuhteista, vaan viitan sijaintikunnasta. Loogista. Yksikielisessä kunnassa on kaksikielinen viitta, jos viitoituskohde on yksikielinen erikielinen tai kaksikielinen enemmistöerikielinen.
Niinpä ykköstiellä Kaarinassa (yksikielinen suomenkielinen) on Turunmaan rannikkotielle viitat Parainen/Pargas ja Korppoo/Korpo, koska nämä kunnat on ruotsinkielisenemmistöisiä. Jos tulevaisuudessa käy kuten ennustetaan, eli vielä nimeämätön Paraisten ja saaristokuntien liitos muuttuu suomenkielisenemmistöiseksi, tekstit "Pargas" ja "Korpo" katoavat ykkösstien viitoista.
Tarkkaa on myös kantatiellä 67, kun Kaskista lähestytään Seinäjoen suunnasta.
Teuvalla (yksikielinen suomenkielinen) viitoituskohde on Kaskinen (kaksikielinen suomenkielisenemmistöinen). Kunnanrajan jälkeen Närpiössä (yksikielinen ruotsinkielinen) viitoituskohde on Kaskö/Kaskinen, koska kyse on kantatien viitoituksesta. Sääntö koskee kuitenkin vain tienviittoja; siksi Närpiössä sijaitsevassa etäisyystaulussa mainitaan vain Kaskö. Kaskisten rajan jälkeen viitoituskohde onkin sitten Kaskinen/Kaskö. Kaikki nämä variaatiot on bongattavissa noin 20 kilometrin matkalla.
Ehdottomasti tyylikkäin konstruktio on kuitenkin käytössä yksikielisessä Luodon kunnassa. Siellä kaikki kyltit ovat vain ruotsiksi, poislukien ne joissa kielletään jotain. Nämä ovat myös suomeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti