Kokemäenjoen vesistön reitit Nokialta Hämeenlinnan ja Hauhon suuntaan ovat ikivanhoja kulkuväyliä, joiden rannoilla on huomattava joukko rauta- ja pronssikautisia hauta- ja asuinpaikkoja. Nykyisin vedet ovat liikenteen este, ennen ne olivat liikennettä.
Asuinpaikkojen turvaamiseksi vainolaista vastaan vesiteiden lähettyville syntyi koko joukko muinaislinnoja, jotka olivat käytössä aina varhaiskeskiajalle asti. Muinaislinna on korkea ja usein jyrkkäseinämäinen mäki. Linnan puusto oli hakattu, jotta vihollinen ei pääse yllättämään.
Suomen laajin muinaismuistoalue on Sääksmäen Rapolan linna. Se on muodoltaan kraaterin kaltainen: Harjun huipun sisään jää 15 metriä syvä jääkauden aiheuttama hauta, jonka reunoilla asutus sijaitsi. Harjua kiertää yli kilometrin mittainen vallitus ja linna on korkeimmillaan 70 metriä viereisen Vanajaveden Rauttunselän yläpuolella.
Rapola joutui vielä 1900-luvulla kahdesti uhan kohteeksi. Se kuitenkin torjui uhat ja kolmostien linjausta siirrettiin sekä 1950-luvulla että 1990-luvulla tämän arvokkaan muistomerkin suojelemiseksi.
Kaikki linnat eivät kyenneet kestämään taipumatta: Janakkalan Kiianlinnan muinaislinnasta tuli Kalpalinnan laskettelukeskus. Toisaalta Siuron Linnavuori on vahvistunut siellä edelleenkin sijaitsevan puolustusteollisuuden ansiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti