Rehottavaa laittomuutta

Liikennemerkkien kielisuhteet ovat paikoitellen hieman herkkä paikka. Pääperiaate on yksinkertainen: Merkki on yksi- tai kaksikielinen merkin sijaintikunnan kielisuhteiden mukaisesti ja kaksikielisissä kunnissa sijaitsevissa liikennemerkeissä kunnan enemmistön kieli esiintyy ensimmäisenä. Saamenkielisillä alueilla on voimassa omat sääntönsä, mutta ei niistä tällä kertaa.

Edellä oleva pelisääntö on aika hyvin liikennemerkkejä asettavien tahojen tiedossa.

Sen sijaan huonommin tunnettu on yhtä lailla tienpitäjää velvoittava sääntö, joka on voimassa valtateiden, kantateiden, moottoriteiden ja moottoriteiden tienviitoissa. Sääntö ottaa huomioon viitoituskohteen kielisuhteet: Yksikielisissä kunnissa sijaitsevissa viitoissa pitää viitoituskohteen olla sekä suomeksi että ruotsiksi, jos kohde sijaitsee kielisuhteiltaan vastakkaisessa yksi- tai kaksikielisessä kunnassa.

Esimerkki tämän säännön soveltamisesta on ykköstien viitoitus Salossa:



Salo yksikielinen suomenkielinen kunta ja sen takia viitassa oleva Turku esiintyy vain suomeksi: se on kaksikielinen suomenkielisenemmistöinen kunta. Sen sijaan Tammisaari sijaitsee kaksikielisessä ruotsinkielisenemmistöisessä Raaseporin kunnassa, joten sen nimi esiintyy sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kielikysymys on Pohjanmaalla aika ajoin herättänyt vahvoja laineita. Siksi on hieman yllättävää, että Pohjanmaalla ei juurikaan katsota säännön noudattamista aiheelliseksi.

Valtatien 18 viitoitus ruotsinkielisenemmistöiseen Vöyriin:



Valtatie 19 on Seinäjoelta pohjoiseen viitoitettu Uusikaarlepyyhyn, joka on ruotsinkielisenemmistöinen kunta. Suomenkielisten kuntien alueella yhdessäkään viitassa ei esiinny ruotsinkielistä nimeä, eli säädöksestä poikkeaminen on systemaattista.



Kantatiehen 68 pätee sama kuin valtatiehen 19: Viitoitus ruotsinkielisenemmistöiseen Pietarsaareen on Pedersören rajalle asti vain suomeksi.



Kantatie 67 Kaskista lähestyttäessä vaihtaa kielisuhdetta pariinkiin otteeseen. Ensin siirrytään yksikielisestä suomenkielisestä Teuvasta yksikieliseen ruotsinkieliseen Närpiöön ja lopuksi kaksikieliseen suomenkielisenemmistöiseen Kaskisiin. Muuten viitoitus rakennettu kieli keskellä suuta, mutta Teuvan puolella ote on päässyt lipsahtamaan.



Myös valtatiellä 13 lipsutaan. Tämä viitta on Kaustisella, mutta Teerijärvi sijaitsee ruotsinkielisenemmistöisessä Kruunupyyssä. Saman risteyksen Evijärven suunnasta tulevassa kantatien 63 haarassa samoin Kruunupyyssä sijaitseva Alaveteli on sekin vain suomeksi.