Koska eritoten isoja kirjaimia käytettäessä huono typografia johtaa huonoon tulokseen, on liikennemerkkipiirustuksiin liitetty kirjainvälitaulukko, jonka avulla liikennmerkkipaja voi latoa merkit nätisti pellille. Esimerkiksi jos E seuraa A:ta 100 millin korkuisissa kirjaimissa, väliin jää 22 millin väli. Jos taas A seuraa E:tä, väli on 15 millimetriä.
Menetelmä toimii varsin hyvin. Poikkeukset ovat harvassa, mutta niitäkin esiintyy. Aivan tuliterässä viitoituksessa Kehä II:lla Espoossa on osa viitoista ladottu päin seiniä. Vika ei ole suuren suuri, mutta kuitenkin sen verran silmään pistävä, että hutiloinnilta näyttää.
Sama hutiloija ei kuitenkaan ole tehnyt kaikkia viittoja, koska suurin osa viitoituksesta on aivan kunnossa. Kunnollisia ja harittavia viittoja verrattessa nähdään hyvin, kuinka suuri merkitys on oikeilla kirjainväleillä.
Varsin monen valtion tieasioista vastaava virasto on ottanut käyttöön yhden tai useamman liikennemerkkifontin, joka on kaiken kansan käytettävissä. Se helpottaa tarratulostimien ohjelmointia ja tuottaa yhtenäisen ulkoasun. Tällaisia maita ovat muun muassa Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska.
Saksa käyttää oletusarvoisesti fonttia Mittelschrift, joka saksalaiseen tapaan on virallinen DIN-standardi. Tämä DIN 1451 -standardi käsittää myös fontin Engschrift, jota käytetään silloin, kun tilaa perusfontilla kirjoitetulle nimelle ei ole. Saksassa on kun on aika pitkiä paikannimiä.
Suomessakin tarvittaisiin joskus jotain vastaavaa ratkaisua, koska pitkät nimet yhdistettyinä isokirjaimiseen fonttiin tekee kilvet joskus kovin miehekkään kokoisiksi.
Saksalaisilla fonteilla ylläoleva voisi näyttää seuraavalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti