Pysäköintiä (5)

Hallintoalamaisilta edellytetään pysäköintiin liittyvien säädösten tinkimätöntä tuntemista ja noudattamista. Kokemus on osoittanut, että liikennemerkkien asettajan hommiin pääsemisessä tällaista edellytystä ei kaikkialla ole asetettu.

Aikaisemman pysäköintisarjan jatkeeksi esitellään kaksi uutta saavutusta, toinen Kotkasta ja toinen Espoosta.

Viranomaisia sitova säädös Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista toteaa pysäköintikiekon käyttövelvollisuudesta kertovasta lisäkilvestä seuraavaa:

Lisäkilpiä saadaan käyttää vain puoleen tuntiin tai täysiin tunteihin rajoitetun pysäköinnin yhteydessä.

Kotkan liikenneinsinööri kaiketi on sitä mieltä, että tällainen rupusäädös ei häntä koske.

Voidaan vain spekuloida, mikä on motiivi tällaiseen ratkaisuun päätymiseen. Koska kiekkoa käytettäessä "rajoituksetonta" aikaa on 1-30 minuuttia, ei sillä kannata lähteä kovin täsmällisiä rajoituksia toteuttamaan. Jos Kotkan merkki olisi laillinen, sen mukainen sallittu pysäköintiaika olisi 46-75 minuuttia.

Toinen esimerkkimme on Espoosta.



Tienpitäjillä tuntuu olevan kova hinku työntää "ei koske" -lisäkilpiä paikkaan kuin paikkaan, kuten pyörätiemerkkeihin.

"Ei koske" -lisäkilven paikka on luontevasti kieltomerkin yhteydessä. Senhän sanoo jo kielikorva: Kilpi lieventää kieltoa rajaamalla jotain sen ulkopuolelle.

Mutta sallivassa merkissä "ei koske" -ilmaisu on vähintäänkin epäselvä. Esimerkkikilpemme sallii pysäköinnin, tietyin rajoituksin. Mutta mikä ei koske luvan saaneita? Oikeus pysäköidä? Pysäköintikiekon käyttövelvollisuus? Aikarajoitus? 30 metrin rajoitus? Jokin näiden yhdistelmä?