Hyvä tai ainakaan perusteellinen suunnittelu ei kuitenkaan aina johda toivottuun lopputulokseen.
Päivän casemme on läntisestä Saksasta, Westerwaldista noin Kölnin ja Frankfurtin puolesta välistä. Tie B255 halkoo lounais-koillisuunnassa tämä metsäistä kukkula-aluetta. 37 vuoden suunnittelun ja yli yhdeksän vuoden rakentamisen jälkeen Ettinghausenin, Oberahrin and Niederahrin kylät ovat saaneet ohitustien. Tiellä on pituutta 5,8 kilometriä; kyllä sellaisen laittamiseen pitää yhdeksän vuotta kulua.
Hyväkään, tai siis tässä tapauksessa perusteellinenkaan suunnittelu ei auta, elleivät osapuolet keskustele keskenään. Ohitustie oli tarkoitus tehdä nelikaistaiseksi koko pituudeltaan. Mutta sitten sattui pikku kämmi.
Rautatiesillan rakentanut Deutsche Bahn muutti suunitelmia ja vaihtoi sillan keskipilarin asentoa. Se oli tarkoitus olla sillan tien suuntainen. Tällainen vino pilari on lujuusopillisesti hankalampi ja muutenkin se rikkoo Ordnung muss sein -periaatetta.
Asiassa on kuitenkin se pikku mutta, että pilari levenee yläosastaan ja työntyy tiealueelle. Siihen mahtuu törmäämään rekan nupilla tai bussin ohjaamolla.
Koska silta ja tie leikkaavat pienessä kulmassa, haave nelikaistaisesta tiestä joudutaan kuoppaamaan. Kaksikaistainen siitä sitten tuli ja keskipilari vaatii melko massiivisen turvakaiteen ympärilleen.
Paikallisessa lehdistössä on käyty riekkujaisia asian tiimoilta. Mutta minkäs teet, siinä on, pilari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti