Norra Länken

Tukholman liikennejärjestelmä on periaatteiltaan varsin erilainen kuin vaikkapa Helsingin. Ehkä näkyvimpänä erona on toisaalta varsin laaja metroverkko ja toisaalta läpiajoliikenteen tuominen varsin lähelle ydinkeskustaa. Kaupunki sijaitsee meren ja Mälaren-järven kapealla kannaksella ja kunnollisia kehäteitä ei ole rakennettu; vasta nyt sellainen on rakenteilla.

Yhteistä on kiinnostus ruuhkamaksuihin. Tukholmassa ne on toteutettu. Erona on se, että Tukholmassa nähdään julkinen liikenne ja henkilöautoliikenne toisiaan täydentävinä liikennemuotoina, kun helsinkiläisessä keskustelussa sävynä on pikemminkin leirien välinen synkkä vihamielisyys. Pikantti periaateseikka on se, että Tukholmassa on viime vuosikymmeninä investoitu vahvasti liikenteen tunnelointiin, kun Helsingissä tunneli tuntuu edustavan jotain kauhistuttavaa belsebubin keksintöä.

Vuosikymmenten aikana Tukholman ydinkeskustan ympärille on rakennettu kolme massiivista tieliikennejärjestelmää: Länsipuolen ohikulkuväyläksi rakennettiin Essingeleden, joka valmistui vuonna 1967. Vuonna 2004 valmistui eteläisiä kaupunginosia yhdistävä Södra Länken. Sitä rakennettaessa tunteet kävivät pinnassa ja työmaata sabotoitiin. Rakentamisen yhteydessä lakkautettiin kolmisen kilometriä pitkä pintamoottoritie Årstalänken ja se purettiin osittain.



Parinkymmenen vuoden linjaus- ja juupas-eipäs-keskustelun jälkeen Norra Länkenin rakentaminen alkoi vuonna 2007 ja projekti rupeaa olemaan valmiina. Uudet tieyhteydet rakennettiin pääosin tunneleihin (tumman sininen) ja etenkin Värtanin sataman tienoilla pintaratkaisuna kaukaloihin ja silloille (vaalean sininen). Norra Länken maksoi runsaat miljardi euroa ja Ruotsi kertoi sen olevan pohjoisen Euroopan suurin tietunnelointihanke.

Värtanin kautta Suomeen matkustavien reitti muuttui varsin radikaalisti, kun se ei enää kulje kaupunkialueella Lidingövägeniä ja Valhallavägeniä.






Värtanista lähdetään tielle suoraan satamasta.



Ja varsin pian kaukalo vaihtuu tunneliksi.



Tunneliputket ovat yksisuuntaisia ja niiden perusratkaisu on samankaltainen kuin Tampereelle valmistuneen rantatunnelin.



Maan alla on runsaasti liittymäjärjestelyjä.



Karolinska Institutin kieppeillä noustaan ulkoilmaan ja tie yhtyy jonkin matkan päässä Essingeledeniin.



Södra Länkenin tapaan tunneleihin on hankittu taidetta. Vahinko on, että tavallisilla ajonopeuksilla taiteeseen ei ehdi tutustua kovinkaan syvällisesti.



Sulkeutuuko ympyrä? Mene ja tiedä. Kaupungin itäpuoleista kehätietä on piirrelty kartoille 1800-luvulta saakka. Paraikaankin on menossa tiesuunnitelman laadinta ja siihen maan hallitus ottanee kantaa vielä tänä vuonna. Nopeasti ei tapahdu mitään: optimistisimmatkin aikataulut ulottuvat 2030-luvulle.