Tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoittaa (arkistokuvaa)
Jaa että kuinka...?
Hyväksyttävänä oli AGR-sopimuksen liitteen I lisäys, jolla sovittiin, että eurooppatie E45 jatketaan Suomen ja Ruotsin rajalta Kaaresuvannosta Enontekiön Hettaan ja edelleen Norjan Altaan.
E45 Kaaresuvanto-Palojoensuu-Hetta-Kautokeino-Alta
Kyse on presidentin ratkaistavasta kansainvälisestä asiasta, koska AGR-sopimus on valtiosopimus, johon Suomikin on liittynyt. Käytännössä asia Suomessa tarkoittaa, että kolmisenkymmentä E45-kilpeä asennetaan teiden varsille olemassa oleviin pylväisiin ja suunnistustauluihin.
Toisin kuin monet kuvittelevat, eurooppateiden numerointia ei johda EU, vaan Yhdistyneet Kansakunnat ja siellä sen Euroopan talouskomissio, UNECE. Eurooppatieajatuksella oli sodanjälkeisessä Euroopassa sosiaalinen tilauksensa, mutta juna meni jo. Järjestelmä on monen mielestä aikansa elänyt, koska mitään yhtenäistä tieverkkoa tai edes viitoitusjärjestelmää se ei ole synnyttänyt. Käytännössä Ruotsi ja Norja touhottavat järjestelmän perään, mutta muut suhtautuvat pidättyvämmin. Pidättyväisin on Iso-Britannia, joka jäsenyydestään huolimatta ei ole tainnut sijoittaa teidensä varsille kilven kilpeä kertomaan eurooppateistä.
E45-tien pohjoisen ulottuvuuden osalta historiassa on juonenkäänteitä huonoon elokuvaan asti.
Ruotsihan naapureilleen edes kertomatta lähti ajamaan 2000-luvun alussa kansallisen tiensä 45 muuttamista europpatieksi 45. Niinpä UNECE päättikin hyväksyä Ruotsin lähettämän ehdotuksen, jossa pohjoiseksi päätepisteeksi mainittiin Karesuando. Suomi antoi Ruotsin aivan rauhassa kompastua omaan näppäryyteensä ja päätti nostaa jalkaansa todeten, että Suomen puoleisen kylän nimi on Kaaresuvanto, eli päätös ei koskenut Suomea lainkaan. E45:n ja E8:n välille jäi 800 metrin mittainen aukko. Tie nimettiin E45:ksi marraskuussa 2006, mutta numeroinnin toteuttamiseen meni vuosia, erityisesti kuntien vastahakoisuuden takia. Kuntia ei juuri kiinnostanut ruveta laittamaan rahaa vastuullaan olevien viittojen uusimiseen.
Kohta tämän jälkeen paikalliset organisaatiot ja viranomaiset sekä Suomessa että Norjassa rupesivat esittämään, että E45-numerointi pitää ulottaa Altaan. Ajatus on ilmeisesti se, että eurooppatie tuo paikkaseudulle maallista mammonaa, jota ilman jäätäisiin ilman. Jopa Ylitornion kunta oli mukana tukemassa hanketta, vaikka kirkonkylältä on lähimpään E45-tien ehdotettuun pisteeseen matkaa saman verran kuin Helsingistä on Poriin. Valtakunnalliset viranomaiset vastasivat jäätävään tyyliin.
Ajat kuitenkin muuttuivat. Vuonna 2015 Suomi ja Norja lähettivät UNECE:lle yhteisen ehdotuksen numeroinnin jatkamiseksi ja suunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta 2016. Sen verran UNECE:n pääsihteeri on kiireinen, että niille valtioille, joita asia koskee, lähetettiin vasta 27.2.2017 päätöksestä tiedonanto, ja valtiolle annettiin puoli vuotta aikaa esittää mahdollinen vastustuksensa.
Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan Talouskomission Sisämaan Liikenteen Komitea pohtimassa saamiansa ehdotuksia
Sauli Niinistön eteen pahvit tuotiin siis kaksi päivää ennen takarajaa. Seuraavaksi Suomi lähestynee UNECE:n pääsihteeriä ilmoituksellaan, että hyväksyyttinpäs hei, vaikka vähän pidettiinkin jännityksessä. Kun pääsihteeri on saanut kirjelmät, hän lähettää jäsenvaltioille tiedonannon ja sen päiväyksestä kolmen kuukauden päästä päätös astuu voimaan.
1 kommentti:
Ylitornion kunta halusi hyvät yhteydet Tornionlaaksosta ja Suomesta pohjoisimpaan Norjaan eli Nordkappiin, Altaan ja Hammerfestiin, jotka ovat myös turismin, öljy- ja kaasuteollisuden sekä kalateollisuuden merkittäviä keskuksia. Samalla paranevat myös Finmarkin poikittaisyhteydet Kirkkoniemestä Kautokeinoon. Eurooppatie nostaa Norjan ja Ruotsin puolella tieluokkaa korkeimpaan tasoon, jolloin tieinvestointeihin on helpommin saatavissa varoja.Kun Norjan puolen teitä saadaan helpommin parannettua niin se on Suomenkin etu. Ei presidentti turhaan allekirjoitanut asetusta. Suomen liikenneverkkosuunnittelua tehdään aivan liian paljon Helsingin näkövinkkelistä. Miten muutenkaan E-75 voisi päätyä Utsjoen kautta Vesisaareen?
Lähetä kommentti