Versaali

Palstan aktiivinen kommentaattori Antti pohtii edellistä, Kehä III:n viitoitusta käsittelevää artikkelia muun muassa seuraavin sanoin:

Aloin miettiä, miten noiden opasteiden tulisi olla. Olisiko järkevä malli niin, että kuvat 1, 3 ja 4 ovat oikein, mutta kuvassa 2 Kehä III -viitan pitäisi ulottua kolmen vasemmanpuoleisen kaistan yli ja lentoasema-viitta olisi sitten ko. viitan päällä samaan tapaan kuin Virkamies-viitta on kuvassa 1?

Perusongelma suomalaisessa viitoituksessa on 1960-luvun alkupuolella tehty päätös korvata silloiset suunnistustaulut ja päreviitat isommilla, joissa käytetään kirjasintyyppinä versaalia.


Lappeenranta

Tuolloin tuskin osattiin arvata, että liikenteen määrän kasvaessa risteykset monimutkaistuvat ja viitotuskohteita tarvitaan suunnistustauluissa enemmän. Etenkin kaksikielisillä alueilla taulujen koko kasvaa lähes naurettavan suureksi. Tuulikuormaa tulee ja portaalit täytyy suunnitella vahvoiksi.

Koko-ongelmaa hanskataan siten, että kaistojen yläpuolista viitoitusta madalletaan sijoittamalla viitoituskohteita vähän satunnaisesti eri kaistojen päälle. Kaista ei siis useinkaan johda sinne, minne se on kauempana risteyksestä viitoitettu. Niinpä yläpuolista viitoitusta pitää usein lukea seuraavasti:

Haluamaasi kohteeseen pääsee joltakin näistä kaistoista, mutta miltä niistä, sen saat tietää vasta myöhemmin.

Muun muassa Saksassa ja Hollannissa asiat on ratkaistu toisin. Viitoitus on tehty gemenalla ja kun pääsääntöisesti kieliä on yksi, kilpien tekstiosuuteen tarvitaan oleellisesti vähemmän läkkipeltiä kuin Suomessa. Niinpä sitten kilpiin mahtuu muuta informaatiota enemmän. Varsin usein noissa maissa käytetään sellaisia suunnistustauluja ja opasteita, joissa on samalla kaistaopastus. Lisäksi, toisin kuin Suomessa, kaistaopastukseen voi luottaa.


Hampuri

Hampurilaisessa viitassa näkyy selvästi, että vasenta kaistaa pääsee eteen ja vasemmalle, seuraavaa eteeen ja oikealle ja kahta oikeanpuoleista. Jos on aikomus jatkaa Flensburgin suuntaan, toiseksi oikea kaista on oikea valinta.



Berliini

Berliinin viitta on varsin tyypillinen monikaistaisen kadun ja tien viitta. Mitten suuntaan pääsee kolmea oikeanpuoleista kaistaa. Vasen vie Treptowin suuntaan ja Prenzlauer Bergiin pääsee kääntymään oikeanpuolimmaiselta kaistalta.


Rotterdam

Hollantilainen viitoitus toimii hyvin myös ahtailla kaupunkien reunojen moottoriteillä. Fontti on matala ja siksi kilpien korkeus pysyy maltillisena. Tässä ei jää pientäkään epäselvyyttä siitä, että Rotterdamin kehää A15 pääsee Europoortin ja muiden suuntaan kahta kaistaa ja seuraavaan liittymään 19 tielle s202 pääsee, kun asettuu jommalle kummalle kahdesta oikeanpuoleisesta kaistasta.

Mutta mitenkä ratkaisisimme Kehä III:n pulman. Kolmas kaista on vain runsaan kahden liittymävälin mittainen, eli sitä ei kannata mainostaa Kehä III:n kaistana turhien kaistanvaihtojen välttämiseksi. Miksi emme esittäisi asioita niin kuin ne ovat, eli että oikea reunakaista ohjaa pois kehältä liittymässä 44. Liittymät 42 ja 43 ovat lähellä toisiaan ja siksi lentoaseman liittymästä 43 voitaisiin antaa ennakkovaroitus jo tässä.



Lähestyttäessä liittymää 43 voitaisiin kilpeen mahduttaa enemmänkin nimiä.



Luonnos uudeksi tieliikennelaiksi julkistettiin keväällä ja sitä kohtaan eri sidosryhmät esittivät arvostelua. Luonnoksessa oli jossain määrin hämmästyttävää, että se ei ehdottanut versaalityypistä luopumista, vaikka ratkaisusta olisi yhtä sun toista etua.