Sössintää

Norjalaiset tekivät vuoden 2010 alusta hieman samanlaisen tiereformin kuin Suomessa, jossa teiden suunnittelu, hoito ja pienemmät urakat hajautettiin ELY-keskuksiin ja isot asiat hoitaa Liikennevirasto. Norjassa asia vietiin pitemmälle: melkoinen osa tieverkoista siirtyi läänien (fylke) "omistukseen".

Viitoitukseen muutoksen vaikutus oli vähintään outo. Valtion tiet, riksvei, viitoitetaan vihreäpohjaisilla viitoilla, joissa on valkoiset numerot. Läänin tiet, fylkesvei, kukin lääni saa numeroida haluamallaan tavalla.

Kuitenkin joku ymmärsi, että ei ole järkevää purkaa olemassa olevaa numerointia. Siksi lääninteitä onkin kolme eri tasoa:

• Primär fylkesvei on tie, joka oli ennen reformia valtion tie. Se säilyttää numeronsa, joka merkitään maastoon valkopohjaisella mustanumeroisella kilvellä
• Sekundär fylkesvei on tärkeä tie, mutta koska se ei ollut ennen valtion tie, sen numeroa ei merkitä maastoon
• Andere fylkesvei on sitten jotain muuta kuin nämä kaksi.

Kuulostaa hyvältä siirtymäkauden taktiikalta, mutta...

Jaossa kävi niin, että iso joukko teitä jakautui osin valtion teiksi ja osin lääninteiksi. Niillä on sama numero, mutta kilpien väri voi kesken kaiken muuttua. Se saattaa hämmentää kulkijaa. Noin yleensähän reissumiestä ei juuri kiinnosta se, mikä byrokratiakonklaavi minkäkin tienpätkän omistaa, mutta Norjassa tämä tieto tarjotaan kultalautasella kaikelle kansalle.

Tie 40 vaihtaa väriä

Tie 55 vaihtaa väriä kahdesti. Se on päistään mustavalkoinen ja keskeltä valkovihreä.

Sittemmin on käynyt niin, kuten insinööri viisaudessaan kertoo: Kehitys kehittyy.

Tulee uusia reittejä, ja tekisi mieli viitoittaa, mutta kun ei pysty. Vuoden 2010 taktiikkahan johtaa siihen, että uusia primäärilääninteitä ei voi syntyä. Sitten kun kiusaus käy ylitsepääsemättömäksi, saattaa syntyä viitoitusta, joissa on samalla tyylillä esitetty eri numeroavaruuksien numeroita.


Viitta nätti kuin vastasyntynyt porsas. Mutta 551 on primääritie ja 107 sekundääri. 

Primäärinen 107 sijaitsee satojen kilometrien päässä

Yhdysvallat on sen verran suuri maa, että on luonnollista, että siellä on syntynyt useita numerointijärjestelmiä. Amerikkalaiset ovat olleet sen verran fiksuja, että Interstatet, US Routet ja osavaltiokohtainen numerointi erotetaan toisistaan selkeästi erilaisilla merkinnöillä.


Floridalaista viitoitusta I-95:lle, US-17:lle ja FL-228:lle.

Ruotsi, Norja ja Tanska noudattavat käytäntöä, jossa kansallisessa numeroinnissa ei käytetä maassa kulkevan eurooppatien numeroa. Norjalaiset eivät ole jaksaneet pitää siitä täysin kiinni. Helsingistä lähtevä E12 päättyy Mo i Ranaan E6-tielle. Mutta niinpä onkin, että norjalaisilla on myös valtatie 12! Se jatkuu E12-tiestä jonkin kilometrin, mutta ei tämä vielä riitä. Mo i Ranan taajaman reunoilla tie muuttuu valtion tiestä primääriksi läänintieksi 12, joka vie Norjan meren rantaan.


Viitoitus E12:lle ja Rv12:lle.


Nesnaan kuitenkin loppujen lopuksi vie Fv12

Norjalaiset ovat havahtuneet siihen, että tulipas sössityksi. Vuoden 2018 yhdistettiin kaksi Keski-Norjan lääniä ja peräti noin 450 läänintietä jouduttiin uudelleennumeroimaan. Norjalaiset astuivat askeleleen kohti kansallisen tason yhtenäisnumerointia: Uudet läänintiet ovat nelinumeroisia. Entisen Sør-Trøndelagin Fv1 on nyt Fv6300 ja Nord-Trøndelagin Fv1 sai numerokseen Fv6770.

Norja aikoo tehdä vuoden 2020 alusta lähes kaikki läänejä koskevan uudistuksen, jolloin valtava määrä teitä saa uuden numeron. Siihen asti kartalta voimme seurata hieman huvittuneena sitä, että tien numero saattaa lääninrajalla vaihtua numerosta 2 numeroon 7100.