Teillä ja Turuilla on vuonna 2019 artikkelissa Saamarin isoja kiviä esitellyt Stonehengen muinaismuistomerkin lähettyvillä kulkevan A303-tien uudelleenlinjaukseen liittyviä kysymyksiä.
Lyhyesti: Erittäin vilkas A303 on suunniteltu tunneloitavan 3,2 kilometriä pitkään tunneliin muistomerkin rauhoittamiseksi. Suunnitelmaa on arvosteltu toisaalta tunneloinnista yleensä ja toisaalta riittämättömästä tunneloinnista.
A303 ja Stonehenge nykyisin
Maaperä on huonolaatuista kalkkikiveä ja pohjavesi on korkealla. Pelätään, että rakentaminen aiheuttaisi sekä vaurioita muistomerkille että vakavia ympäristövahinkoja.
Projekti on nyt vahvasti kyseenalaistettu Unescon puututtua asiaan.
Stonehenge on mukana Unescon maailmaperintöluettelossa ja nyt Unesco on ilmoittanut harkitsevansa Stonehengen poistamista luettelosta, jos tunnelisuunnitelma toteutuu esitetyssä muodossaan.
Unescolla on kovat piipussa. Järjestöllä on harkinnassaan kolmen tunnetun kohteen poistaminen: Stonehengen lisäksi Kiinan muurin ja Venetsian. Kiinan muurin siksi, että se on päästetty huonoon kuntoon ja Venetsian siksi, että suurten risteilyalusten on annettu liikkua laguunissa ja aiheuttaa eroosiota.
Unescon kanta on melko vastakkainen tunnelin vastustajien kanssa: Unescon mielestä 3,2 kilometriä pitkä tunneli ei riitä, vaan sen tulee olla pitempi, jotta suuaukot eivät häiritse maisemaa.
Unesco on aikaisemmin kahdesti poistanut kohteen maailmanperintöluettelostaan: Vuonna 2007 poistettiin Omanin valkobeisojen eli arabianvalkokeihäsantilooppien suojelualueen status Omanin supistettua aluetta 90 prosenttia. Vuonna 2009 poistettiin listalta vasta vuonna 2004 listalle lisätty Elben laakso Dresdenissä. Saksa rakensi kaupungin itäreunalle Elben ylitse modernin sillan, Waldschlösschenbrücken. Unesco ei pitänyt maiseman katkaisemisesta ja Dresden katosi luettelosta paikoin melko kovasanaisesta keskustelusta huolimatta.
Waldschlösschenbrücke
Unescon kantaa pidetään Stonehengen tapauksessa varsin painavana. Projekti tuskin toteutuu suunnitellussa muodossaan. Lontoossa kauhistellaan hintalappua.
5 kommenttia:
Turhaan britit välittävät siitä, onko Stonehenge maailmanperintökohde vai ei. Se on joka tapauksessa maailmankuulu vetonaula. Maailmanperintökohdelistalle kuulumisesta on hyötyä vähemmän tunnetuilla kohteilla.
Minä vähän luulen, että britit eivät näe asiaa on pelkkänä kylmänä business casena ja optimointikysymyksenä.
Heh, juuri blogikirjoituksen julkaisun kanssa samaan aikaan Unesco päätti poistaa kolmannenkin kohteen maailmanperintölistalta. Aikamoinen sattuma, sen verran harvinaisia noi poistamiset ovat. Nyt poisto osui Britanniaan, Liverpool menetti asemansa.
Tämän kirjoituksen innoittamana katselin, mitä maailmanperintökohteita Suomesta löytyykään. Olin kuullut kehuja Verlasta, joten päätin lähteä käymään siellä. Tänään oli lähin sopiva päivä siihen.
Blogin aihepiiriin liittyen sieltä löytyi lähistöltä hauska värisekamelska liikennemerkeistä kantatieltä 46 seututien 369 risteyksen paikkeilta. Kouvolasta päin tullessa ko. seututien opastusviitassa kantatien väri on vielä vanha sininen. Voisi tietysti kuvitella, että sinne on jäänyt vanha väri, mutta vuonna 2011 otetussa Google Streetviewn kuvassa siinä on oikea keltainen väritys. Toiseen suuntaan taas on vielä oudompi: heti risteyksestä Kouvolaan päin olevassa nopeusrajoitusmerkissä kantatien numero on valkoisella pohjalla. Siinäkin on Streetviewn mukaan ollut aiemmin keltainen merkki. Pian sen jälkeen olevassa etäisyystaulussa on oikea väri, joten sieltä löytyy lyhyen matkan sisältä sama tie merkittynä kolmella eri värillä.
Näitä värivirheitä on jonkin verran siellä täällä. Kuvamateriaalia olisi varastossa blogia varten muun muassa Keravalta, jossa seututeitä on enemmänkin viitoitettu sinipohjaisilla. Lahdessa Karismassa viitoitetaan Vt24 kantatien värein ja Porvoossa yhdysteitä seututien.
Osa tapauksista aiemmin johtui siitä, että peitelevyt olivat karanneet. Mutta onkohan vuotta 1996 edeltäneitä kilpiä juuri enää käytössä.
46 sai nykyisen numerointinsa vuonna 1995. Ehtiköhän se saada sinipohjaisia numerokilpiä lainkaan?
Levin liikenneympyrä on rakennettu myöhemmin kuin 1996. Siitä huolimatta kantatie on merkitty sinipohjaisena. Google Maps
Lähetä kommentti