Charleroi on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunkialueen keskus ranskankielisessä Belgiassa, viitisenkymmentä kilometriä Brysselistä etelään.
Seutua on kutsuttu Belgian Detroitiksi: Vanhan hiili- ja terästeollisuuden aikakausi katkesi 1950-luvun lopulla, kun seudulla tapahtui 262 kaivosmiehen hengen vaatinut onnettomuus. Savupiipputeollisuus hiipui ja seutu taantui ja köyhtyi.
Liikenneinfrastruktuurin osastolla kaupungissa on jotain varsin erityistä: yksisuuntainen kehätie. Ydinkeskustaa kiertävä R9-tie on yksisuuntainen ja kulku tapahtuu vastapäivään. Pituutta tiellä on 5,6 kilometriä. Jos ajaa liittymästä ohitse, ei ole kovin suuri vaiva ajaa kierros ympäri ja yrittää uudelleen.
Tie on valmistunut 1970-luvulla ja se on päästetty varsin surkeaan kuntoon. Belgialaiset eivät muutenkaan ole kovin innokkaita pitämään tiestöään kunnossa, eivätkä varsinkaan ranskankieliset valloonit.
Nätissä kunnossa olevaa viitoitusta
Nätissä kunnossa olevia siltarakenteita
Tie kulkee maan tasalla vain lyhyitä matkoja. Suuren osa matkasta se kulkee sillalla ja kaupungin keskustan itäreunalla on tunneliosuuksia.
Sukelletaan tunneliin
Suomalainen moottoritieinsinööri todennäköisesti tekisi harakirin tutustuessaan tiehen. Sen verran miehekäs on vasemmalle aukeavien ramppien lukumäärä. Osa viitoituksesta on ruostunut puhki, eikä uutta ole hankittu. Mitäs sitä nyt pienistä.
Siltarakenteen ja katuverkon väliset järjestelyt ovat paikoitellen melko villejä.
2 kommenttia:
Belgiassa asuneena tämä kirjoitus tuo hymyn huulille! Belgia, ja varsinkin vallonia, on täynnä kaikenlaisia ihmevirityksiä joita ei voi kun ihmetellä. Myöskin mainitut kulahtaneet opasteet ovat (tai ainakin olivat 90- ja 2000-luvun taitteessa) enemmän sääntö kuin poikkeus. Myöskin pientareella kasvava rikkaruoho oli yleinen näky vallonian puolella.
Mielenkiintoisia ratkaisuja löytyy myös Brysselin kehätieltä (R0) missä esim kehän ja E411-tien risteys on toteutettu tasoliittymänä (ilman liikennevaloja), kyseessä Carrefour Leonard. Suoraan menevä liikenne sentään ohittaa paikan tunnelissa. Kun itse olen siitä kulkenut, toimi risteys kaikkiin suuntiin, nykyään ilmeisesti osa suunnista on suljettu.
Toinen mielenkiintoinen kohde on kehän ja E19-tien eritasoliittymä (échangeur de Machelen) jossa liittymäkompleksi on aikanaan rakennettu nelisuutnaiseksi, mutta autoliikenne siitä on kulkenut vain kolmeen suuntaan. Nykyään taikinaan on leivottu mukaan rautatie joka kulkee liittymän läpi autoille rakennettua väylää pitkin.
Machelenin liittymän lisäksi Belgiasta löytyy monia turhaan rakennettuja hankkeita (grands travaux inutiles). Jos ranskan kieli sujuu, löytyy aiheesta (pitkähkö) lista mm wikipediasta; https://fr.wikipedia.org/wiki/Liste_de_grands_travaux_inutiles_en_Belgique
Ohuimpana mahdollisena tangenttina:
Tuossa moottoritiesilmukan sisällä on Charleroin esi-metron keskustaa kiertävä silmukka. Siitä lähtee tällä hetkellä kolme haaraa, joilla operoidaan neljää linjaa ja keskustan päässä ne kääntävät ajamalla silmukan ympäri joko myötä- tai vastapäivään. Charleroissa selvästi ollaan viehdytty tähän ratkaisuun.
Projekti on mukana myös tuolla kesken jääneiden suurhankkeiden listalla, sen kanssa kun kävi niin, että 80-luvulla rahat pääsivät loppumaan. Sen jälkeen töitä on jatkettu tipoitellen ja pääasiassa paljon alkuperäisiä suunnitelmia vaatimattomammin. Itäpuolella kaupunkia on nyt neljättäkymmenettä vuotta odottanut viimeistelyä komea viadukti ja rataa erilaisissa valmiusasteissa kohti Châteletin kylää. Juuri viime kesänä tuli tieto, että kaupunki on varannut 60 miljoonaa siihen, että kahdeksasta asemasta saadaan auki kolme, Penséensiin saakka.
Lähetä kommentti