Teillä ja Turuilla palaa jälleen kerran mieliaiheeseensa, Vaasan ja Jyväskylän välisen liikenteen ohjaamisen paikoin kylätietasoiselle valtatielle 18. Lähemmäs 30 vuotta on nyt yritetty työntää käärmettä pyssyyn.
Taustalla on se, että Tievaltio syystä tai toisesta karsastaa valtateiden 13 ja 16 muodostamaa reittiä Lapuan, Kyyjärven ja Saarijärven kautta. Se on tietä 18 kaikkiaan 14 kilometriä pitempi, mutta toisaalta asiallisessa kunnossa koko matkaltaan. Lisäksi reitti on muuttunut vieläkin edullisempaan suuntaan, kun moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen on rakennettu.
Koominen operaatio oli tien 16 numeroinnin katkaiseminen Ylistaroon, jossa reitit haaratuvat ja Vaasan–Ylistaron osuuden numerointi sen sijaan valtatieksi 18. Uusimpia operaatiota oli Ylistaron Pelmaan haarautumiskohdan muuttaminen siten, että pääliikennesuunta on tie 18.
Valtatie 16 siis viitoitetaan Ylistarossa Lapualle, noin 30 kilometrin päähän. Taitaa olla Suomen valtateiden lyhyin viitoitusväli tilanteessa, jossa tie jatkuu viitoitettavan kaukokohteen jälkeen; pois lukien satamiin ja rajoille kulkevat pätkät.
Mutta käärmeemme onkin viekkaampaa laatua, samaan tapaan kuin paratiisissa. Se pyrkii luikertelemaan pois pyssystä, ja vieläpä aika onnistuneesti.
Ylistarossa on Pelmaan risteyksen jälkeen valtatiellä 16 matkaa noin 1,1 ensimmäiseen risteykseen, jossa kaukokohteena on Lapuan sijaan Jyväskylä. Mutta eihän Lapualle ajettaessa noita katsella.
Mutta matkaaja ei ehdi edes Ylistaron kirkon edustalle, kun noin 1,5 kilometrin päässä vastassa on etäisyystaulu, joka osoittaa kaukokohteena Jyväskylää.
Taitaa olla Suomen ainakin valtatieverkolla siinä urheilulajissa, kuinka nopeasti kaukokohde vaihtuu ennen edelliseen saapumista. Päätieverkon laajuisessa kilpailussa Ylistaro jää kakkoseksi kantatielle 57, joka peräti kadottaa kaukokohteensa.
5 kommenttia:
Kaukokohteet ovat välillä...mielenkiintoisia. kantatie 88:lla länteen (no. Luoteeseen) mennessä tien päätepiste ei pääse opasteisiin ennen Pulkkilaa. Kyllä se sentään etäisyystauluissa mainitaan. Hupaisaa kyllä, etäisyys tähän kaukokohteeseen on 2 km tarkkuudella sama kuin opasteissa esiintyvään ylivoimaiseen kaukokohteeseen.
Pääliikennesuunnan kääntäminen Pelmaan risteyksessä oli sinänsä ihan perusteltua, koska Vaasan ja Seinäjoen välinen liikenne on suhteellisen vilkasta ja liikennettä on siksi enemmän valtatien 18 suuntaisesti kuin valtatielle 16.
Pääliikennesuunnan muutos perustui H/K-lukuun 3,4 eli parin miljoonan hankkeelle oli saatu löydetyksi seitsemän miljoonaa yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Nämä syntyivät suurimmata osin aikasäästöistä, jotka oli kyetty arvioimaan peräti viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tämä laskelma vain vahvistaa sitä käsitystä, että H/K-laskemat ovat niin herkkiä, että niillä voi perustella aivan mitä tahansa. Tämän tietävät vähintään ne, jotka ovat töissään "päässeet" soveltamaan Kepner-Tregoeta tai vastaavaia menetelmiä.
Pääliikennesuuntien kääntö on kohtalaisen harvinainen toimenpide. Pelkästään liikennesuunnan volyymien perusteella sellainen olisi lähimaastossa hyvä tehdä muun muassa Laihialla kolmostien ja 18-risteyksessä tai vaikkapa Vaasan ohitustien kummassakin päässä. Isommilla luvuilla sellainen olisi perusteltua esimerkiksi vt1:n ja Kehä I:n liittymässä. Tällaisia ei liene kukaan ehdottanut, mutta Ylistarossa muutos oli suorastaan välttämätön. Ajatus siitä että tarkoitus oli nimenomaan käärmeen öljyäminen ei ole kaukaa haettu.
Valtatieverkolla 2-tiellä olisi mahdollisuus kääntyä Somerolle. jopa Somerontielle, Tammelasta, mutta tienpitäjä kertoo liittymässä tilaisuuden tulevan vasta vorsan Kassimäessä ja matkan olevan vain 2 km pidemmän. Oikeesti 3 km, kakkoselta valutaan piiitkää ramppia alas, Hämeessä 80:n moottoritienopeudesta ei jarruttelemalla hiljennellä.
Eipä tuota seiväshypyn ja tankomusiikin kehtoa muutenkaan pikkukakkosella suosita, Salkolassa olisi mahdollisuus kääntyä Somerniemelle, mutta kyseinen tie rikkoo katumaasturinkin jousituksen oikeista autoista puhumattakaan. Letkun kautta toki pääsee, mutta Tammelan puolella oleva 60:n rajoitus syö lukutaitoisten matka-aikaa. Kuntien rajalla oleva 80:n lupaus tarjoaakin sitten hilpeän 90 pinnaa oikealle alamäessä -kokemuksen, jossa on hyvä testata volkkarin ajonvakautusta. Naapurin traktori hinaa kyllä raadon pois pellolta mäyräkoiran hinnalla ja Vikman vie siitä vorsaan, matka jatkuu sijaisvolvolla...
Tienpitäjä on vorsan kohdalla tehnyt kaikkensa ohjatakseen Tampesteriin menijät turkulaisten ja laivapikajunien sekaan ysitielle Humppilaan. Vorsan keskustassa on ziljoonan vuoden takainen tievaraus oikaista nykyinen Yhtiönkatu kirkon takaa, mutta notonmybackyard vastustaa sitä, uudemmassa kaavoituksessa on myös varaus vetää oikotie lentokentältä eli Kassimäen liittymästä kohti Koijärveä, mutta notonmypocket vastustaa sitä. On toki ymmärrettävää, että rahaa pursuavat matkailijat halutaan ohjata vilkkaaseen liikekeskukseen (katsokaa itte mapsista 11 vuotta vanhat kuvat suljetuista liikkeistä) sen sijaan, että puhaltaisivat turbo punaisena Akaalle tai ihan perille. Ne ajat ovat takana, jolloin Corollaa piti tankata 150 km välein ja samalla oikoa selkää, ehkä ne pari sähköautoa toimivat tuohon tyyliin. Nykyinen fossiilidiesel menee etelästä Inariin heittämällä ja sitä edeltävillä bensoillakin pääsi Ouluun, 66 Amazon 2,1 l viripannulla tarvitsi kyllä 5 pysähdystä Ouluun kiitos 40 l miniatyyritankin, mutta fiilis kuittasi tankkaustuskan.
Lähetä kommentti