Kyrösjärvi luoteisella Pirkanmaalla on maan 48. suurin järvi ja se sijaitsee pääosin Hämeenkyrön ja Ikaalisten kuntien alueella. Järven vedet laskevat pitkin yhtä Suomen korkeimmista koskista, Kyröskoskea, kohti Kokemäenjokea ja merta. Kyröskoski on valjastettu ja sen ympärille on aikoinaan syntynyt teollisuustaajama. Kyröskosken arvellaan olevan Kalevalassa mainittu Hämeen Hälläpyörä.
Kolme on koskea kovoa,
Kolme järveä jaloa,
Kolme vuorta korkeata,
Tämän ilman kannen alla:
Hämehess' on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
Ei ole Wuoksen voittanutta,
Yli käynyttä Imatran.
Hieman ennen Siuroa, jossa järven lasku-uoma yhtyy Nokianvirran alapuolella Kuloveteen, vedet kulkevat kapeassa Jokisjärvessä, jonka kumpaakin rantaa reunustavat korkeat kalliot. Siuron Linnavuoren sisään louhittiin aikoinaan Valtion lentokonetehtaan toimintoja varten tiloja.
Valtatiet 9 ja 11 kulkivat aiemmin Tampereelta länteen Siuron kautta Kokemäenjoen reitin rantoja. Suoniemen Salmissa tiet haarautuivat, toinen Turkuun ja toinen Poriin.
Aikaan ennen nykyisiä valtateitä
1950-luvulla valmistui uusi valtatie 11 Nokialta Poriin ja se Siuron kohdalla kulki kolmisen kilometriä vanhaa pohjoisempana. Jokisjärvi ylitettiin kolkon nimisestä kohdasta: Murhasaaren kautta. Saari pengerrettiin itäpuolelta mantereeseen kiinni.
Murhasaaren kohta. Suoniemen ja Nokian kuntien raja kulki saaren halki. Raja oli samalla Turun ja Porin läänin ja Hämeen läänin raja. Lääninraja siirtyi länteen vuonna 1973 Suoniemen yhdistyessä Nokiaan.
Toisin kuin aiemmin oli tapana, tie vedettiin osapuilleen viivoittimella ja niinpä siihen syntyivät jyrkät mäet kummallekin puolelle Murhasaarta. Mäet ovat korkeita suomalaisessa mittapuussa: idän puolella korkeuseroa on noin 90 metriä ja lännen noin 60.
Siuron-Murhasaaren seutua rinnevarjostuksen avulla korostettuna
Mäet ovat osoittautuneet kovaksi palaksi etenkin raskaalle liikenteelle. Vuonna 2007 valmistui idänpuoleiseen mäkeen keskikaiteella varustettu 2+1-ohituskaistaosuus.
Vaikka lännen puoleinen mäki on matalampi, se on kuitenkin jyrkkä. Jyrkkyys on suurimmillaan noin 6 %, mikä on Suomessa varsin paljon. Osalla raskaasta liikenteestä nopeus putoaa jopa 40 km/h.
Laskeudutaan itäistä mäkeä kohti Tamperetta
Tekeillä on tiesuunnitelma ohituskaistan rakentamiseksi myös läntiseen mäkeen. Lisäksi mäessä oleva Kuljunperäntien ja Järvenjärventien yhdysteiden risteys eliminoidaan siirtämällä sitä itään päin ja muuttamalla se eritasoliittymäksi.
Ja kuten tavallista, rahoituksesta ei ole tietoa.
4 kommenttia:
Itäpuolella ohituskaistan rakentamista aikaisemmin puolsi jyrkemmin mäen lisäksi suuremmat liikennemäärät. 11-tie on Tampereen päässään vilkas paikallisen liikenteen vuoksi. Itään menevä ohituskaista alkaa mäen keskellä olevasta eritasoliittymästä ja on yksi niistä harvoista ohituskaistoista, joissa liittymiskaistasta tulee ohituskaistan oikea kaista ja päätien liikenne ohjataan vasemmalle kaistalle. Ohituskaista alkaa tuosta syystä vasta kesken mäen. Liittymä palvelee mm. mainittua Linnavuoren taajamaa ja siitä tulee 11-tien mittapuulla ihan merkittävästi liikennettä Tampereen suuntaan.
Paikallinen liikenne loppuu Häijääseen mennessä ja siitä länteen 11-tie onkin taas kovin hiljainen. Kontrasti Porista lähimpiin suuriin kaupunkeihin menevillä teillä on iso. Turkuun on paljon liikennettä ja matkan varrella useita kaupunkeja, Tampereelle taas hiljainen metsiä halkova taival.
Kyllähän toi lännen puolen mäkikin ansaitsisi ohituskaistan. Jos vaan olisi sitä rahaa...
Muistuu mieleen nuo mäet vuosikymmenien takaa jolloin autojen tehot olivat kolmasosa nykypäivästä. Varsinkin Tampereen suuntaan sai Linnavuoren rampista kiihdytellä pitkään 1.2 litran koneella ennenkuin sai satasen tauluun. Jos eteen sattui rekka, siinä mentiin sitten kilometrejä hölkkävauhtia ja ohitus ehkä onnistui hieman ennen Nokian risteystä. Porin suunta ei ole niin jyrkkä, mutta siinä on ongelmana että mäen laen jälkeen saa mennä hyvän matkaa ilman turvallisia ohitusmahdollisuuksia. Raskas kalusto blokkaa liikenteen taakseen aika pitkään. Aikoinaan Linnavuoren Valmetilla asensivat 300 hepan V8:n Saab 9000:een. Eräällä koeajolla kiihdyttelivät mäkeä ylös Tampereen suuntaan ja poliisi mittasi mäen päällä 180km/h. Siitä mainitaan myös T&T:n artikkelissa. (maksumuuri) https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tallainen-oli-suomessa-salaa-kehitetty-saabin-v8-moottori-jonka-nopeutta-poliisikin-ihmetteli/962a48e8-aed1-43ea-8abd-b689450db1a6 Murhasaaressa oli aikoinaan levähdysalue komealla paikalla. Siinä kohtaa sattui kuitenkin aika paljon onnettomuuksia, ja P-alue poistettiin. Johtui ehkä osittain korkeuserojen aiheuttamasta mikroilmastosta. Notkon pohjalla saattoi olla liukasta kun ylempänä oli normaali talvikeli. Tai päinvastoin. Levähdysalueelta liikennevirtaan yrittävä auto aiheutti helposti äkkitilanteita. Murhasaaren tyylisistä onnettomuusherkistä paikoista tulee muuten mieleen nelostiellä yksi paikka, olisko jokusen kilometrin Löytänän alapuolella. Ajan siitä ohi säännöllisen epäsäännöllisesti, ja panin merkille että tänään viimeksi oli kolaroitu autonromu ojassa. Jotakuinkin samassa paikassa olen vuosien varrella nähnyt ainakin viisi eri romua. Paikka on sellainen missä etelän suuntaan on silmän mukaan olevinaan lyhyt ohitusmahdollisuus mutta suoranpätkä loppuukin tavallaan yllättäen.
Itse pidin siitä Murhasaaren levähdyspaikasta, enkä oikein vieläkään ymmärrä miksi se piti poistaa. Loistava näkyvyys pitkälle kumpaankin suuntaan ja tilaakin oli sivusuunnassa sen verran reilusti, ettei tarvinnut jäädä ajoradan viereen ihmettelemään.
Siinä tapahtui kolari, jossa henkilöauto lähti ohittamaan levähdyspaikan kautta ja törmäsi levähdyspaikalla olleeseen autoon. Tämän auton edessä oli kuski tupakalla ja voi olla, että muistan väärin, mutta hän taisi kuolla kolarissa. Aika pian tuon jälkeen levähdyspaikka katosi.
Lähetä kommentti