Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialan virkamiehillä näyttää heti vuoden alusta käynnistyneen sisäinen kilvoittelu siitä, mikä yksikkö kykenee osoittamaan suurinta typeryyttä. Vaikka vuotta on kulunut vain muutaman työpäivän verran, merkittäviä tuloksia tässä kilpailussa on jo saavutettu. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuka kakkukahvit lopuksi ansaitsee.
Kaupunkitekniikan yksikkö on ollut huolestunut kyvystään huolehtia asuinkatujen talvikunnossapidosta. Niinpä virkamies on keksinyt rajoittaa pysäköintiä asuinkaduilla jokaisena arkipäivänä. Asiaa on toteutettu muun muassa siten, että 24 tuntiin aikarajoitettu pysäköinti on muutettu neljän tunnin aikarajaksi, joka on voimassa klo 6 ja 18 välisenä aikana. Varmuuden vuoksi pysäköinti vielä aiemmasta poiketen edellyttää pysäköintikiekon käyttöä.
Tähän sitten pysäköinninvalvonta vastaa siten, että suunnilleen kylttien pystytystä seuraavana päivänä käydään laputtamassa koko kadun mitalta. Saalis on melkein kuin Pietarilla aikanaan; ikävä vain, että asuinkadut ovat sen verran lyhyet, että laputettavia on rajallinen määrä.
Pysäköintikiekkovaatimus oli hieno keksintö, koska sillä saatiin nalkkiin nekin, joiden pysäköinti ei vielä ollut kestänyt neljää tuntia.
Tämä kaikki toki on laillista. Mutta hallintokäytäntönä vähintäänkin kyseenalaista.
Katsotaanpa esimerkkiä. Tyypillinen asuinkatu on kapea, ilman jalkakäytävää ja usein sen päässä ei ole kääntöpaikkaa. Pysäköinti on usein sallittu sillä puolella, joka on oikealla kadun päätepisteestä katsottuna.
Kuvankin tapauksessa ainoa pysäköintiä säätelevä merkki aluepysäköintikiellon lisäksi on kadun päässä, siten että sen näkee vain, jos käy kääntymässä kadun päässä olemattomalla kääntöpaikalla. Harva käy päivittäin katsomassa, onko virkamies tehnyt jonkin kivan tempun. Nyt on siis muutettu pysäköintimahdollisuutta melko drastisesti ja käytännössä salassa. Ainoa tapa, jolla kaupunki on hallintoalamaisiaan tiedottanut, on pysäköintivirhemaksu. Täytyyhän sitä jotenkin kerätä rahaa kaupungin kassaan.
Pysäköinninvalvonta taas näyttää kyntensä, mutta eräät ruumiinosat kuten aivot on jätetty työpäivän ajaksi toimistolle vaatekaappiin. Se, että yhtäkkiä koko kadullinen autoja on laputuksen kohteena, voisi normaali-ihmisellä herättää kysymyksen, onkohan tässä nyt kaikki asiat kunnossa. Mutta perinteisestihän kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja terroristin ero on, että terroristin kanssa on mahdollista neuvotella.
Tottahan toki pysäköinninvalvontakin toimii laillisesti. Espoon valvonnan oikein mottokin on: "Valvonta perustuu tieliikennelakiin, jonka mukaan sääntöjen ja liikennemerkkien noudattaminen on aina kuljettajan vastuulla". Tätä voisi jatkaa "...olkoot järjestelyt kuinka epäselvät ja yllättävät tahansa". Pysäköinninvalvoja on juristi, eikä ole harvinaista tavata juristia, joka tietää mikä on laillista ja laitonta mutta ei tiedä, mikä on oikein ja mikä on väärin.
On varsin yleistä, että kun liikennejärjestelyt muuttuvat, laitetaan tilapäinen liikennemerkki, jolla huomautetaan muuttuneesta tilanteesta. Toki vahingossakaan ei tällaista käytäntöä noudateta muuttuneen nopeusrajoituksen kohdalla, koska se vähentäisi rahastusmahdollisuuksia. Sama näköjään pätee tähänkin tapaukseen.
Siihen kysymykseen ei kaupunkitekniikan ympäristö ole osannut vastata, millä tavoin talvikunnossapito helpottuu, jos pysäköinti on kuitenkin sallittua vuorokauden jokaisena tuntina.
Monella kaupungilla on tapana laittaa siirtokehotusmerkki, joka kieltää pysäköinnin kerran tai kaksi kuussa talvisaikaan kunnossapidon ajaksi: esimerkiksi parittoman viikon tiistaina tai kuukauden ensimmäisenä torstaina.
Espoossa tällainen käytäntö on jokseenkin tuntematon. Siihen on arveltu syynä olevan, että se ainakin moraalisesti myös velvoittaisi kunnossapitoon. Sellaista riskiä Espoo ei halua ottaa. Tulee halvemmaksi odotella juhannusta.
5 kommenttia:
Jostakin kumman syystä jutusta tuli mieleeni tämä julkaisu: https://intermin.fi/poliisiasiat/viharikollisuus/maalittaminen ja sieltä erityisesti: "Maalittamisen tarkoituksena on koko organisaation luottamuksen rapauttaminen"
Olen monessa yhteydessä todennut, että kärjistettynä Suomi on käänteinen Venäjä - kaikki toimii, mutta mikään ei järjesty. Ministeriö suojelee kyllä yksittäisiä virkamiehiä - jopa viimeiseen asti, mutta ei ole kiinnostunut tippaakaan kansalaisten oikeusturvasta. Eli se ei ole tehnyt yhtään mitään sen hyväksi, että moraalisesti täysin kelvottomasti toimiva virkamies saataisiin vastuuseen teoistaan ja voitaisiin jopa hyllyttää tehtävästään.
Jatketaan vielä kansalaisen oikeusturvasta. _Muodollisesti_ toki Suomessa virkamiehen toiminnasta voi tehdä kantelun ja näistä hyvä yhteenveto mm. tässä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_15+2024.pdf . Kunnallista pysäköinninvalvontaa koskevat asiat kuuluvat yleisiin alue- ja paikallishallinnon asioihin. Näistä tehtiin v. 2023 kanteluita yli 200, joista alle 10 % johti toimenpiteisiin. _Käytännössä_ kyse on sanahelinästä ja liian hyvin ymmärrän kansalaisia, jotka turhautuvat, katkeroituvat ja kyynistyvät tuulimyllyjen edessä, kun mikään asiallinen perustelu ei olekaan riittävä. Tässä suhteessa Suomi on hyvinkin meritokratinen negatiivisessa merkityksessä, vain sillä on merkitystä, kuka lausuu, ei sillä, mitä lausuu!
Espoolla(kin) on vielä on iso savotta maalata pysäköintipaikkoja ajoradasta erottavia tiemerkintöjä M3, kun muuttavat noita pysäköintikieltomerkeillä lisäkilpineen osoitettuja pysäköintikieltoalueiden lievennyksiä.
Jos blogistin kuvaamassa tapauksessa on muutoksen jälkeen edelleen käytetty kieltomerkkiä C38 (tai edeltävää 372), niin järjestely on käyttöasetuksen vastainen, eikä virhemaksut pidä hallinto-oikeudessa.
Jos arvoisan blogistin kuvaamassa tapauksessa on P-merkki E2, niin sen mahdolliset lisäkilvillä osoitetut pysäköintiaikarajoitukset koskevat vain tiemerkinnällä ajoradasta erotettua pysäköintipaikkaa. Jos siis paikkaa ei ole maalattu, ei rajoituksiakaan ole. Spekuloitavaksi jää, miten tiemerkinnätön E2 vaikuttaa aluepysäköintikieltoon, mutta uskoisin hallinto-oikeuden tulkitsevan merkin C39 määritelmässä olevan tekstin "Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä" pysäköijän eduksi.
Jos blogistin kuvaamassa tapauksessa on jo aiemmin ollut tiemerkinnöillä höystetty E2 eri lisäkilvillä, niin ikävä temppu ensin katupäälliköltä ja sitten pysäköinnintarkastajilta. Jos sen sijaan paikalle on tullut uutena tiemerkinnät ja E2, niin sälyttäisin vastuuta kohtuullisesti myös pysäköijille.
Tapahtuuko joskus kenties näinkin:
Jonkin kadun varressa pysäköinti on ennestään ollut sallittua, mutta sitten se päätetään kieltää. Päätöksestä kyllä mainitaan jonkin lautakunnan pöytäkirjassa, joka on netistäkin luettavissa, mutta eiväthän kadun varren asukkaat sitä kuitenkaan lue, eikä siitä heille millään muullakaan tavalla etukäteen tiedota. Eräänä päivänä vain kaupungin työntekijät tulevat asettamaan paikalle pysäköintikiellon liikennemerkin (jonka alla ei ole mitään lisäkilpeä; sinne ei siis minään aikaan vuorokaudesta saa pysäköidä lyhyeksikään ajaksi). Ja samanaikaisesti liikennemerkin pystyttäjien kanssa, tai jo hieman ennen heitä, sinne saapuu myös pysäköinninvalvoja odottamaan, että he saavat työnsä valmiiksi. Sitä odotellessaan hän jo kirjoittaa sakkolaput valmiiksi. Ja heti kun liikennemerkki on paikoillaan, hän jakaa ne kadun varressa seisovien autojen tuulilaseihin.
Tämä olisikin jo kaiken huippu.
Ei tapahdu.
Lähetä kommentti