20.6.2025

Mitä ihmettä?

Pitkään aikaan ei olekaan jaettu papukaijamerkkejä. Jos sellaisia jaettaisiin, Varkaus, tuo itäisen Suomen teollisuuskaupunki, olisi vahvoilla palkinnon saajaksi. Keskusta-alueelta on poimittavissa useampikin luovuuden näyte, joiden edessä paatunutkin tienkäyttäjä mykistyy.

Aloitetaanpa Kauppakadusta. Sellainenhan monissa kaupungeissa on keskeisellä paikalla.


Pysäköinti on kahden tunnin ajan sallittu "2 m leveällä kaistalla". Mitä ihmettä tällä tarkoitetaan? Kaista kyllä on yli kaksi metriä leveä koko korttelin matkan, eli siitä ei voi olla kyse. Tarkoittaisikohan merkki, että puiden välistä aluetta jalkakäytävästä voisi käyttää pysäköintiin?


Sama katu. 20 km/h nopeusrajoitus. Alkaa kadun eri laidoilla eri kohdassa. Siinäpä visainen kysymys, mikä on seuraus, jos oikeaa reunaa kaahaa nopeusrajoitusalueen mukaista nopeutta 40 km/h.


Poikkikadulla on merkki, joka päättää tiekohtaisen nopeusrajoituksen 20 km/h. Ongelma vain, että rajoitus ei ole missään poikkikatua alkanut. Varkauden kaupungininsinööri kaiketi uskoo, että Kauppakadun rajoitus 20 on voimassa poikkikaduillakin.

Lisäksi kyseisen merkin jälkeen kadun nopeusrajoitus on 50 km/h, ei nopeusrajoitusalueen mukainen 40 km/h. Samainen merkki päättää Kauppakadun rajoituksen, eli siitä eteenpäin Kauppakadun nopeusrajoitus on 50 km/h.


Tämäkin Kauppakadulta. Mikä mahtaa olla lisäkilven merkitys, siinäpä vasta kysymys. Tieliikennelain mukaan polkupyörän suurin sallittu leveys suurimmillaankin on 1,25 metriä. Varkaus sallii neljä metriä leveät?


Tuollaisen pysäköintitapa-lisäkilven mukaan pysäköitäessä keskelle jäänyttä saattaa ahdistaa, jos sattuu olemaan kiire pois.


Poikittain pysäköinti kadun varteen on ratkaisuna mielenkiintoinen, etenkin pysäköintitaskun vieressä. Lisäbonus siitä, että katua ei kunnossapidetä talvisin.

5 kommenttia:

stroopwafel kirjoitti...

Myös pyörätien merkinnät ovat Kauppakadulla muuten mielenkiintoiset. Osissa katua ei ole pyöräteitä ollenkaan ajoradan vastaiseen suuntaan (myötäiseen suuntaan on enemmän pyörätiemerkintöjä, mutta ei aina) merkkien mukaan, osa merkeistä on uusia joissa ei ole kaksisuuntaisen lisäkilpiä, osissa uusista taas on.

Luultavasti molemmat kadun reunat ovat de facto pyörätienä molempiin suuntiin, kun ei poliisiakaan kiinnosta.

Väylän liepeiltä kirjoitti...

Koska lisäkilpi määrittää päämerkkiä, niin pysäköintikielto on sallittu 2 m leveällä kaistalla. Muu osa tiestä on kiellosta vapaa.

KLS kirjoitti...

Oma arvaukseni on, että tuo jalkakäytävä- ja pyörätiemerkin alla oleva outo lisäkilpi tarkoittaa, että käytävä on neljä metriä leveä. Onko niin? Ilmeistä kuitenkin on, että merkki ei säännösten mukainen.

Kopra kirjoitti...

Kevli on 4 metriä, jolloin jää se 2 metriä leveä "kaista" autojen pysäköintiin. Kiveyksessähän nuo rajat näkyy, mutta eivät käy tiemerkinnästä.

KLS kirjoitti...

Ehkä tuollaisella kiveykselläkin voidaan pätevästi osoittaa pysäköintikaistan ja jalkakäytävän välinen raja.
Tieliikenneliikennelain 2 §:n 9. kohdan mukaanhan jalkakäytävällä tarkoitetaan
"jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä."
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729
Se voidaan toki merkitä myös liikennemerkillä ja tiehen maalatuilla merkinnöillä, mutta se ei ole välttämätöntä, ja useimmat jalkakäytävät ovatkin vain "rakenteellisesti" ajoradasta erotettuja.
Millä tavalla se on "rakenteellisesti erotettava", sitä laissa ei suoraan sanota, mutta ylivoimaisesti yleisin tapahan on kaikille tuttu: pitkä hakatut reunakivet jalkakäytävän reunassa, minkä lisäksi jalkakäytävä on hieman ajotietä korkeammalla.
Mutta ehkä tuossa kuvassa näkyvä erilainen kiveyskin riittää rakenteelliseksi ratkaisuksi.