Kuutostiellä Lappeenrannassa tapahtui helmikuussa 2024 liikenneonnettomuus, jossa kaksiajorataisella tiellä henkilöautot törmäsivät vasemmalla kaistalla ja jossa edellä ajaneen auton kuljettaja menehtyi.
Tapahtumien täsmällinen kulku on jäänyt selvittämättä. Tapaus on ollut käräjäoikeudessa, jossa syyttäjä on katsonut kyseessä olevan peräänajon ja syytettyjen penkillä ollut takana tulleen auton kuljettaja on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen. Syytetty taas on esittänyt, että auto ilmaantui tyhjästä, mahdollisesti vesiliirron takia. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Tapaus ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen.
Kiistatonta on, että takana tullut osui edessä kulkeneen kylkeen juuri kuljettajan oven kohdalle. Aivan tavanomaisesta peräkolarista ei siis ollut kyse.
Lehdistössä on ollut sekavan oloisia kertomuksia tapauksista, eikä niistä saa oikein tolkkua. Asiaan liittyy muun muassa vesilammikko. Se, miten se liittyy asiaan, jää lehtijutuista epäselväksi.
Lammikolla on kuitenkin ollut merkitystä:
Syyttäjän mielestä miehen olisi pitänyt paikallistuntemuksensa vuoksi myös osata ennakoida, että vasemmalle kaistalle muodostuu iso vesilammikko.
Syyttäjän tehtävänä toki on syyttää. Siitä huolimatta uuden tieliikennelain epämääräisen ennakointivelvoitteen venyttäminen siihen suuntaan, että jokaisen tulee tuntea kotipaikkansa vesilammikoiden sijainnit, kuulostaa melko epätoivoiselta.
6 kommenttia:
Muistan kun aikoinaan autokoulussa keski-iän paremmalla puolella oleva opettaja sanoi ajotunnilla: Nyt kun käännymme tästä T-risteyksestä vasemmalle, näet että risteävällä tiellä on 60 rajoitusmerkki. Se tarkoittaa sitä että sieltä tullaan kuuttakymppiä. Kun kysyin että entäs jos joku ajaakin ylinopeutta. Vastaus oli että ylinopeutta ajava on aina syyllinen kolariin. Ennakointivelvollisuus taisi olla sen ajan aikalaisille tuntematon käsite.
Vuoden 1981 tieliikennelaissa esiintyi käsite "ennalta arvattavissa". Sen pohjalta ehti syntymään varsin loogisia tulkintoja. Jostain syystä se haluttiin nyt korvata ennakointivelvollisuudella, josta kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä se tarkoittaa ja kuinka ufologisiin asioihin se ulottuu. Kuten case Lappeenranta osoittaa, on väkeä, joka näkee sen avoimena valtakirjana ajaa syytteitä melko mielivaltaisin perustein.
Merenkulun puolella on vastaavia sääntöjä, mutta ne eivät velvoita mihin tahansa, kuten yleissääntö: "pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin." Erikseen säädetään, että jos väistämisvelvollinen ei noudata velvollisuuksiaan, toisen osapuolen pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Jos kuitenkin sitten jotain sattuu, päävastuu on kuitenkin väistämisvelvollisen. Merioikeus on onneksi sen verran harvinainen juttu, että siellä tusinasyyttäjien lätäkkötyyppiset väitteet naurettaisiin ulos.
Ei tuo nyt ensimmäinen kerta olisi, kun autokouluissa on laitattu hieman mutkia suoriksi. Sellaista sääntöä ei ole, että virheen tehnyt on automaattisesti syyllinen. Realistisempi lähestyminen on, että jälkiselvittelyissä arvioidaan kunkin virheen merkittävyyttä. Mainitussa tapauksessa on eroa, tullaanko sieltä nopeudella 65 km/h vai 165 km/h ja pystytäänkö tämä näyttämään toteen.
Heti tulee mieleen yksi tapaus, jossa ylinopeutta ajava ei ollut yksin syyllinen. 26.11.1998 Helsingissä Kehä I:llä Myllypuron liittymässä HKL:n bussi tuli kolmion takaa ja kehää n. 90 km/h (nopeusrajoitus 60 km/h) ajanut kuorma-auto törmäsi bussiin niin kovaa, että bussi lensi pois tieltä. Kuorma-auton kuljettaja oli huumeiden vaikutuksen alaisena. Bussissa matkustajana ollut vanhus sai sydänkohtauksen ja menehtyi. Myöhemmin oikeudessa molempien kuljettajat todettiin syyllisiksi. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingissa-vakava-bussiturma/5484176
Liittymään on sittemmin tullut liikennevalot. Eritasoliittymästäkin on valmistunut tiesuunnitelma 10 vuotta sitten, mutta se on jätetty pölyttymään.
Kauan sitten 14-vuotias sukulaispoika pyöräili jalkakäytävää pitkin ja edelleen suojatietä, joka oli kyseisen jalkakäytävän jatkeena risteyksen yli. Pääkatua ajanut auto kääntyi oikealle ja poika törmäsi auton kylkeen. Tuomio oli, että poika syyllistyi liikennerikkomukseen, mutta auton kuljettaja oli syyllinen kolariin. Alle 12-vuotias olisi saanut pyöräillä jalkakäytävää ja näin ollen olisi odotettavissa, että joku voi tulla sieltä polkupyörällä. Nykyään paikalla on onneksi kevyenliikenteen väylä joka sallii pyöräilyn kaiken ikäisille.
Ennakointivelvoitteella kyllä yritetään tehdä hassuja tulkintoja, varsinkin jos toinen osapuolista on ajanut ylinopeutta.
Ajatellaan vaikka kolmion takaa risteyksestä tielle kääntyvää autoilijaa joka aiheuttaa onnettomuuden. Vastapuoli ajaa vaikka 100 km/h 60 alueella, mutta tie on sellainen että sillä voisi hyvin olla 100 rajoitus, eikä rajoitus näy kolmion takaata tulevalle. Tie ei ole myöskään väistämisvelvolliselle tuttu.
Syyttäjä varmaankin yrittäisi kääntää tämän ylinopeutta ajavan syyksi, mutta onko tosiaan näin? Eikö kolmion takaa tulevan pidä ennakoida että tien nopeusrajoitus voi olla maksimissaan 100 km/h?
Ennakoinnista on muutamakin esimerkki, ikävä kyllä molemmissa esimerkeissä viranomaiset ovat liian sokeita. Riihimäki, Lokakuu 2025. Lievän rattijuopumuksen rajan ylittävä henkilöautoilija kolaroi rekan kanssa kääntyessään vasemmalle. Rekka ajoi 70 km/h alueella lievää ylinopeutta ja liittymässä on näkemäesteitä.
Tampere, 2023. Hätäkeskuksen linjan ollessa auki sotilasmaastoauto ja taksi törmäävät toisiinsa peräänajossa, kaikki pyrkivät peittelemään vahingon. Kaikki viranomaiset luulevat moottoritien tulevan Hämeenlinnaan Tampereen sijasta virheellisesti. Poliisi vilauttaa pillejä jolloin taksi pysähtyy keskimmäiselle kaistalle ja valonvaihtajaa käytetään väärin. Näkemäaika moottoritien päässä ylittyy.
Kuutostien lätäkkö: peräänajo. Vesilammikko äkisti muuttuneen sään takia ei ole kolaroineiden vika vaan tienpitäjän.
Talvi 2024-25: lähes kaikki Itä-Suomen kuolonkolarit johtuvat säästöistä auraamiseen. Parikkalan rekkojen nokkakolarissa kuoli ihminen vaikka voimakkaasta lumipyrystä ja lopun ajan myrskystä oltiin tietoisia 48 tuntia ja lunta satoi lopulta alle 10 cm. Aamu-TV:ssä ilmoitetaan että putkien ruostumisen riskin takia tietä ei anneta suolata. Lopputulos tutkimuksen jälkeen, huomaamaton routavaurio. Ei korjattu vaikka tilannekuva julkaistiin ulkomaisella sotakanavalla. Aikomusta korjata ei ole ja paikka tulee yllättäen ulkopaikkakunnalla asuville.
Vuosi 2025: suojateiden sinivalkoisista tolpista poistetaan vilkkuvat sinivalkoiset tunnistettavat varoitusvalot ja kaikki tolpat kaivetaan pois vaikka estivät jalankulkijoiden onnettomuuksien loppumisen lähes kokonaan. Syy: muistuttivat viranomaisten valoja mikä ei edes ole totta. Erottuivat selvästi ja käytäntö on sallittu isossa osassa Eurooppaa.
Lähetä kommentti