Oulunsalon ja Hailuodon välinen kahdella sillalla maustettu pengertie on valmistumassa kuluvan vuoden lopulla ja lauttaliikenne on tällä kohdalla päättymässä.
Luulajan teknillisen yliopiston offshore-tutkimuksen yksikkö on selvitellyt pengertien suunnitelmia talvisen kunnossapidon kannalta. Tutkimusprofessori Gunvor Andersson-Trehörning on nostanut esiin sen, että tällaista tierakennetta arktisen alueen laajan jäälakeuden yli ei ole muualla rakennettu, eikä siten empiiristä tietoa talvikäyttäytymisestä ole tietoa. Professori Andersson-Trehörning arvioi, että melko suurella todennäköisyydellä jäämassat etenkin lounaisilla ja eteläisillä tuulilla saattavat katkaista tien jopa useiksi päiviksi.
Hailuodon kunta lisäksi on jonkin verran kavahtanut Oulun kaupungin dominointipyrkimyksiä seudulla. Siksi kunta on lähestynyt Raahen kaupunkia ajatuksena luoda nykyistä kiinteämmät yhteistyösuhteet.
Raahen kaupunginvaltuustossa on käsiteltävä esitys Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevan Merivillan alueen ostaminen kaupunginhallituksen ja SSAB:n johdon edustuskäyttöön. Tässä nähdään synergiaa, koska alueen ympäri rakennettavan rauta-aidan materiaali tuotettaisiin yrityksen tehtaalla ja toimisi showcasena tuotteiden säänkestävyydestä.
Koska Saaristomeren lauttaliikenne on vahvasti sähköistymässä, ei nykyisille lautoille Merisilta ja Meriluoto välttämättä löydy mielekästä uusiokäyttöä. Tämän takia ovat seudun kunnat ja Väylävirasto yhdessä laatineet tiesuunnitelman Hailuodon huoltovarmuuden takaamiseksi. Tämä toteutuu uudella Raahen ja Hailuodon välisellä maantiellä. Siikajoen ja Hailuodon välinen kapea merialue ylitetään tälle välille sijoitettavalla Merisilta-lautalla, joka saa uuden nimen Helge Haavisto. Väylää varten joudutaan muutamassa kohdassa ruopaamaan merenpohjaa.
Seututie 814
Raahesta lähdettäessä tielinja seuraa nykyistä Pattijoen–Siikajoen–Lumijoen–Limingan seututietä 813. Hieman ennen Siikajoenkylää tielinja kääntyy kohti pohjoista, ohittaa Siikajoen kirkkomaan tämän länsipuolelta, kulkee jonkin matkaa Siikajoen suiston saaria pitkin ja edelleen meren rantaan.
Hailuodossa tie kaartaa tiheästi rakennetun kirkonkylän eteläpuolelta seututien 816 ja yhdystien 8162 (Pölläntien) risteykseen.
Uuden tien numero on 814. Seututien 813 numerointi typistyy alkamaan tiestä 814.
Hailuodon puoleiseen lauttasatamaan tulee varsin laaja pysäköintialue. Merisilta ottaa nykyisin hieman alle 60 henkilöautoa, mutta kapasiteetti supistetaan 25 autoon. Lopusta tilasta rakennetaan ympäri vuoden avoinna oleva eksoottinen baari. Baarissa tarjotaan myös paikallisia ruokia kansainvälistettyinä versioina, kuten rössypizzaa. Baarin asiakkuus ei edellytä automatkustamista, vaan auton voi jättää pysäköintialueelle ja ajella lautassa edestakaisin samalla nauttien merimaisemasta ja raukeasti nauttien cocktaileja.
Hailuodon puoleinen lauttasatama. Pysäköintialue merkitty oranssilla
Merisilta Tropical Barin sisustus
Siikajoen kohdalla oleva haarautumiskohta muotoillaan uudelleen siten, että pääliikennesuuntana on seututie 814.
Saariosuudelle rakennetaan levähdysalue, joka ulottuu joen rantaan saakka. Tämä mahdollistaa viriketauot kalastamalla. Joessa on runsaasti kalaa, muun muassa siikoja. Alueelle myös tuodaan itsepalvelu-ulkomuseoksi joitakin esimerkkejä pohjoispohjalaisesta rakennusperinnöstä. Alueen keskeisenä rakennuksena olisi Tyrnävän Ängeslevän Maamiesseuran talo.
Hailuodossa haarautumiskohdan viitoitus kohti kahta merkittävää kaupunkia kertoo matkaajalle, kuinka keskeinen paikka Suomen maantiedossa Hailuoto on.
Uuden tielinjan merkitseminen maastoon on jo käynnissä. Varsinaiset rakennustyöt alkavat heti kun routa on sulanut riittävästi, mahdollisesti jo aprillipäivää seuraavalla viikolla.
6 kommenttia:
Hienoa, saadaan samalla oiottua Pattijoki-Siikajoenkylä -tien ärsyttävimpiä mutkia, motoristien suureksi suruksi tietenkin. Hyvä myös huomata, että Pohjanmaan rantatie palaa historialliselle reitilleen Siikajoen kirkolle unohtaen 1840-luvun linjauksen Keskikylälle uuden (sittemmin puretun) sillan luokse.
Onhan Siikajoen kirkolla toki ennenkin ollut siltayhteys, vaikka lautta oli kuuluisampi. Koululaisten ja muidenkin käyttöön oli rakennettu renkkusilta yli synkän virran.
Ruoppaustarve ei kyllä ihan vähäinen liene, mutta saadaanhan siitä sitten reilusti sitä tarpeellista kuravettä.
Varo vain, ettei tuo tie ole kohta maakuntakaavassa.
Helmikuussa tuli käytyä ns. viimeistä kertaa ajamassa jäätie läpi. Siinä todettiin että Hailuotoonhan on nyt tilapäisesti todella hyvät yhteydet. Yhteensä 3 kappaletta. Jäätie, lautta ja sitten vielä pengertie joka läpiajettavissa työmaaliikenteenä. Marjaniemen keikan jälkeen palattiin takaisin lautalla. Puolivälissä lautta juuttui kiinni jäihin. Oli melkoisen vaikuttava näytelmä seurata kannelta kun Merisilta otti pakkia, 3 x Wärtsilä Vasa -dieseliä möyrysi ja kovalla rytinällä ajettiin uudella vauhdilla pätkä kerrallaan merenpohjaa myöten olevaan ahtojäähän josta nousi auton kokoisia lohkareita. Jäissäkulkuominaisuudet tuli nähtyä varsin konkreettisesti. Läpi mentiin voimalla.
Huh huh, NH, aikamoista meininkiä :)
Vehkeet on mitoitettu niin, että niillä pääsee sen ihmeellisimmittä kuvioitta 80-senttisessä kiintojäässä. Sitten, jos ränniin ahtautuu tavaraa, pitää vipuja käyttää vähän eri tavalla. Nuo jääominaisuudet menevät vähän hukkaan, jos lautat siirretään Saaristomerelle.
Saaristomerelle siirrossa voi olla taustalla Saariston Rengastien kuntien toiveet ympärivuotisesta matkailukaudesta pelkän kesän sijaan. Lautan jääominaisuudet menevät hukkaan mutta ratkaisuna toimiva kun lopputulos on lautan tarve muualla ja lautan tarpeettomaksi jääminen Hailuodossa sillan takia.
Lähetä kommentti