Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää. Joka tietoa vähentää, se tuskaa lisää.
Akaan kunta lakkautettiin vuonna 1946 ja silloin kunnan kirkonkylästä tehtiin Toijalan kauppala. Kunnasta oli irrotettu palasia vähän sinne ja tänne.
Uusi Akaa syntyi vuonna 2007, kun Toijala ja Viiala löysivät taas toisensa ja yhdistyivät Akaan ns. kaupungiksi. Kolmanneksi pyöräksi tuli Kylmäkoski vuonna 2011.
Nyt on päätetty ruveta pyyhkimään Toijalaa maailmankartalta, koska "Uusi viitoitus parantaa merkittävästi Akaan tunnettuutta, koska se tekee kaupungista helposti löydettävän ja näkyvämmän", kuten kombinaation ylitirehtööri eli kaupunginjohtaja asian ilmaisee.
Pirkanmaan ELY-keskus toteaa samasta asiasta: "On tärkeää, että tieviitoitus vastaa nykyistä kuntarakennetta ja palvelee sekä asukkaita että ohikulkijoita."
Teillä ja Turuilla on asiassa vastarannankiiski ja toteaa, että huuhaa.
Asiassa menevät vellit ja puurot sekaisin. Viitoituksen perimmäinen tarkoitus on, että ihmiset löytävät sille paikkakunnalle, johon ovat menossa. On melko uskomatonta, että valtio on mennyt mukaan siihen hölynpölyyn, että viitoituksen idea olisikin jonkin kunnan markkinointi.
Mitä kuntarakenteeseen tulee, nykyisten suurkuntien aikaan on useimmille matkustajille yhdentekevää, missä kunnassa jokin kohde on. Lomalla mennään Himokselle, ei Jämsään, Ylläkselle, ei Kolariin tai Powerparkiin, ei Kauhavalle. Siksi ELY-keskus, nykyinen elinvoimakeskus, mallintaa mennyttä maailmaa.
Tienpitäjä on vuosikymmenet kipuillut sen kanssa, viitoitettaisiinko Vääksy vai Asikkala tai Turenki vai Janakkala. Tuloksena on, että yhdessä paikassa on yhtä, toisessa toista ja kolmannessa sekäettää. Ilmeisesti on mahdotonta ymmärtää sellaista tilannetta, että kunnan hallintokeskuksen nimi on eri kuin kunnan.
Jostain syystä Tammisaari, Pulkkila ja Kemiö ovat saaneet jäädä rauhaan, eikä niihin osoittavaa viitoitusta ole muutettu Raaseporiksi, Siikalatvaksi ja Kemiönsaareksi. Siellä ilmeisesti järki on voittanut, toisin kuin Toijalassa.
17 kommenttia:
Nuo kuntien yhteenliittymät ovat vähän hankalia tienpitäjän kannalta, ja uutisoinnissakin. Otetaanpa nyt esimerkiksi Siikajoen kunta, joka on Siikajoen ja Ruukin (joka puolestaan on Paavolan ja Revonlahden) yhteenliitos. Jos uutisissa puhutaan Siikajoella tapahtuneesta, paikalliset tarkentavat heti: Siikajoen Siikajoella vaiko Siikajoen Luohualla viitaten kunnan ääripäiden kyliin.
Vanhan Siikajoen kunnan keskus oli Keskikylänä tunnettu paikka, mutta kuntaliitoksen jälkeen se nimettiin Siikajoenkyläksi, ja tämä tuli opasteisiin vanhan Siikajoen sijalle. Nykyinen Siikajoen kuntakeskus on Ruukki, mutta sinnehän eivät opasta oikeastaan muut kuin st 807:n opasteet Revonlahdella ja Paavolassa.
Ennen viimeisintä liitosta tievaltio sai idean korvata valtatien etäisyystauluissa Revonlahden Ruukilla, mutta se jäi lyhyeksi kokeiluksi. Niinpä valtatien etäisyystauluissa on edelleen Revonlahti, ja kantatien etäisyystauluissa Paavola.
Kyllä Toijala on edelleen paikannimenä paljon tunnetumpi kuin Akaa. Ennen kuin Akaa-nimi kuntaliitoksen yhteydessä palautettiin käyttöön, se oli monille ollut pitkät ajat tuttu ainoastaan sanaristikoista, joissa se esiintyi usein, vihjeenä tavallisesti "ent. kunta". Muutetaanko kohta Toijalan rautatieasemankin nimi Akaaksi?
KLS: Historia tuntee rautatieasemien nimimuutoksia, joskin harvakseltaan uuden sijaintikunnan nimiseksi. Esimerkiksi Pännäinen muutettiin Pietarsaari-Pedersöreksi, Silvola muutettiin Kerimäeksi.
Nythän Akaasta on ristikoissa tullut "entinen ex-kunta".
Joka tapauksessa rautateillä asemien nimenmuutokset ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Rautateillä on vielä Vammala ja jopa Huopalahti
Mutta onpa sentään Böle eikä enää Fredriksberg!
Itse asiassa Pännäinen on edelleenkin virallisesti Pännäinen. Se vain on saanut rinnalleen "kaupalllisen nimen" Pietarsaari-Pedersöre.
Näitä kaupallisia nimiä on jonkin verran. Esimerkiksi liikennepaikalla "Kuopio asema" on kaupallinen nimi "Kuopio".
Onko Suomessa paljonkin sellaisia kuntia, joiden nimiä ei missään ole tienviitoissa?
(Kuntien rajoilla olevia nimikilpiä, joissa on myös vaakuna, ei tässä oteta huomioon, ainoastaan tienviitat ja suunnistustaulut.)
On ensinnäkin ainakin Espoo ja Vantaa. Espootahan on sanottukin "kaupungiksi, johon yksikään tienviitta ei osoita mutta jonne kaikki ovat aina menossa". Tosin Espoon keskus esiintyy tienviitoissa, mutta pelkkä Espoo ei tosiaan missään.
Ovatko sellaisia myös mainitsemasi Raasepori, Siikalatva ja Kemiönsaari? Vai onko kenties olemassa tienviittoja, joissa lukee Raasepori, mutta ne ohjaavatkin siellä olevan Raaseporin linnan raunioille?
Onko Vammala vaihdettu tienviitoissakin Sastamalaksi? Vai onko Sastamalakin kaupunki, johon yksikään tienviitta ei osoita?
Ennen vanhaan lähes jokaista kaupunkia ja kauppalaa ympäröi ns. reikäleipä- tai rannikolla hevosenkenkäkunta. Niiden nimiä ei varmaankaan tienviitoissa ollut. Edellä mainitsemani Vantaakin oli itse asiassa sellainen ja nimeltäänkin aikoinaan Helsingin maalaiskunta. Tosin alueliitosten vuoksi se on menettänyt hevosenkenkäkunnan muotonsa eikä enää ulotu missään merenrantaan. Muut vastaavanlaiset taas on jo kutakuinkin kaikki liitetty siihen kaupunkiin, jonka ympärillä ne olivat. Pedersöre (suomeksi ennen Pietarsaaren maalaiskunta) on myös edelleen omana kuntanaan, mutta onko sen nimeä missään tienviitoissa? Sen kuntakeskuksenahan toimii Pännäinen, jossa Jimin jo mainitsema Pännäisten eli Pietarsaari-Pedersören rautatieasemakin sijaitsee.
Enää ei ole Nummi-Pusulaakaan. Mutta silloinkaan kun tämän niminen kunta vielä oli, sen nimeä tuskin missään oli tienviitoissa. Nummi ja Pusula erillisinä kyllä olivat ja ovat edelleenkin.
Ja onhan Ahvenanmaalla muutamia pieniä saaristokuntia, joihin ei Ahvenanmaan pääsaareltakaan ole kiinteää tieyhteyttä ja joiden nimiä ei niin ollen ole tienviitoissakaan: Föglö, Kökar, Sottunga ja pari muuta.
Sastamala on tienviitoissa, Vammalaa ei.
Mänttä-Vilppulaan ei ole tienviittoja missään. Mänttään kyllä on, Vilppulaan samoin, ja niistä on viitoitus myös toisiinsa.
Föglöön, Kökariin ja Sottungaan on kuhunkin opasteet Lumparlandissa 2-tiellä, jotta osataan ajaa oikeaan lauttarantaan. Kaipa se lasketaan.
Esiintyykö tienviitoissa kunnannimi Koski TL vai pelkkä Koski? Esiintyykö missään tienviitassa pelkkä Luumäki vai pelkästään Taavetti tai Luumäki kko?
Koski. En muista nähneeni Luumäkeä.
Ja korjaus omaan kommenttiini yllä, tarkoitin tietysti Ahvenanmaan 3-tietä.
Anjalankoski on erikoisuus. Se on ilmestynyt 1975 jälkeen kun Anjala ja Sippola yhdistyivät ja myöhemmin pääosin poistettu ja vaihdettu takaisin Anjalaksi kun kaupunki lakkautettiin 2009. Kyseessä taitaa olla ainoa kunta joka on sekä lisätty että poistettu nykyisten sinisten kylttien aikana.
Koski TL ja Koski ovat tienviitoissa molemmat käytössä sulavasti sovussa. Muistaakseni 2000-luvun alkupuolella kunnassa äänestettiin josko kunnan nimi virallistettaisiin pelkäksi Koskeksi kun Koski HL ei enää sekoittanut pakkaa, mutta kuntalaiset halusivat jatkaa näin.
Mielenkiiintoinen havainto Anjalankoskesta. Äetsä voisi olla toinen vastaava, mutta onko sinne ollut viitoitusta ennen sennimisen kunnan perustamista tai toisaalta kunnan lakkauttamisen jälkeen? Kunnan olemassaolon aikaan lienee ollut viitoitus Äetsään.
Äetsään viitoitetaan edelleen, liekö vanhan tekstin päälle asennettu kyltin palanen pudonnut jossain vaiheessa kun seuraavassa viitassa Sastamala.
https://maps.app.goo.gl/eJmQAZNy2b4KEVU99
Vammalan katoaminen lienee ollut strateginen liike.
Entisistä kunnista Hiittisiin ei kaiketi ollut viitoitusta. Mielikuvani, mutta hatara, on että Iniöönkään ei kunnan itsenäisyyden aikana olisi ollut viittoja Kustavissa, vain Laupusen satamaan. Viitoitus saattaa liittyä saaristolautan muuttumiseen maantielautaksi vuonna 2006.
Iniö ym yhdistyi vuonna 2009 Länsi-Turunmaaksi. Siihen kuntaan ei tainnut olla viitan viittaa sen kolmen vuoden aikana, kun tämä nimi oli elossa.
Nykykunnista Pyhäjärvi lienee ilman viitoitusta. Viitat osoittavat kuntakeskukseen Pyhäsalmeen. Pedersörenkin viitoitus taitaa olla vain taajamiin.
Sitten on näitä menestyneitä kuntanimiä jotka vilahtavat erilaisissa globaalin markkinatalouden kylteissä vaikka nimen alkuperä jää monelle hämäräksi. Karunan (Caruna) kunta taitaa olla yksi niistä.
Lähetä kommentti