Joitakin päiviä sitten uutisoitiin pienlentokoneen onnistuneesta pakkolaskusta seinäjokilaiselle tielle. Tällaiset tapaukset eivät ole aivan ainutkertaisia. Palautetaanpa mieliin tapahtuma runsaan 40 vuoden takaa.
Huhtikuussa 1983 ykköstietä Vihdin Palojärven kohdalla liikkuneita kohtasi poikkeuksellinen näky: pientareelle pysäköity lentokone.
Lennonopettaja ja oppilaansa olivat lähteneet Malmilta Tampereelle ja takaisin. Tankissa oli polttoainetta neljän tunnin lentoa varten. Paluumatkalla oli Toijalan kohdalla noussut sumu. Lentäjät koukkasivat länteen seuraten rautatietä Humppilaan ja sieltä kakkostietä Forssaan ja Karkkilaan.
Koska sumu vain sakeni, tehtiin ratkaisu yrittää Malmin sijaan Nummelaan. Nummelan kenttä on kuitenkin Lohjanharjun laella noin 110 metrin korkeudessa ja siellä sumu oli erityisen sakeaa ja yrityksestä oli luovuttava.
Lentäjät olivat kaarrelleet kentän lähettyvillä niin matalalla, että maassa olleet ihmiset olivat viittilöineet kohti Nummelan kenttää. Sumun takia sitä ei kuitenkaan löydetty.
Jäälle laskeutumisesta luovuttiin, koska huhtikuussa etelän jäihin ei enää ole luottamista. Pellot taas saattoivat olla talven jäljiltä liian pehmeitä. Siispä Tarvontielle!
Rekan peesistä löytyi sopiva aukko ja siihen sitten laskeuduttiin ja ohjattiin kone nätisti tien sivuun.
Nummelan kentältä on laskeutumispaikalle noin 7 km
Laskeutumispaikka on runsaan 50 metrin korkeudella ja tuolloin pilvien alapuolella.
Seuraavana aamunakin oli vielä sumua. Iltapäivän mittaan se hälveni, poliisi sulki moottoritien hetkeksi ja sinä aikana kone rullasi ja nousi matkalleen kohti Malmia.
Moottoritien kulkupelejä. Iltalehti
3 kommenttia:
Tie on ollut aika monessa tapauksessa se viimeinen pelastava oljenkorsi. Malmin kentän aikaan taisi olla parikin pakkolaskua Porvoon moottoritielle vilkkaan liikenteen sekaan. Mäntsälässä ja Kuopiossa on myös aikojen varrella tehty pakkolasku moottoritielle. Mitä niitä kaikkia onkaan. Ehkä kovaonnisin kone on yksi ja sama Cessna 172 joka teki aikoinaan metsäpalovalvontalennolla pakkolaskun Pallastunturintielle, ja muutamia vuosia myöhemmin Tikkakosken kentän päässä olevaan lampeen. Aikoinaan muistan kun metsänlannoituskoneita lensi valtatieverkolta. Kerran satuimme paikalle kun poliisi sulki valtatien ja kohta ylitse nousi lannoituskone. Ja liikenne jatkui. Suomessa on yllättävän paljon myös pienille teille aikoinaan tehtyjä ns. lantakenttiä. Keski-suomessakin vajaat 100 kappaletta. Joskus tullut käytyä tutkimassa muutamaa. Yleensä 500m pitkiä suoria jotka levennetty koneella operoitavaksi. Tyypillinen lannoituskone oli Cessna 188. Jos taas puhutaan päätieverkon varalaskupaikoista, viimeksi rakennetuille uusimmille pystyy turvallisemmin laskeutumaan jopa liikenteen ollessa käynnissä. Kiitotie on keskellä omana alueenaan jossa ei liiku autoja. Kuten vaikkapa Tikkakoskella.
Vt 2 Forssan lähellä ja Vt 5 Lusissa sisältää leveän tilan kaistojen välissä. Osassa kuten Vt 4:llä Vuojärvellä ja Kt 41:llä Virttaalla leveä tila on taas tien reunoissa. Tikkakoskella on keskellä suoraan täyskokoinen kiitorata, muut ovat hieman kapeampia. Vt 4 Joutsassa on taas pientareelta leveä mutta piennar on sorapintainen. Lentokenttäsuorissa on ainakin 4 eri poikkileikkausta Suomessa, Ruotsissa taas osa on lisäksi naamioitu maastoon lähes kokonaan mutta otettavissa nopeasti käyttöön sodan aikana.
Ysitiellä Siilinjärven Toivalassa uudella tielinjauksella on varalaskupaikka jossa pystyy myös sellainen pienikone laskeutumaan keskelle väylää, ajoratojen väliin.
Lähetä kommentti