Liikennemerkkien kielistä säädetään ns. käyttöasetuksessa eli valtioneuvoston asetuksessa liikenteenohjauslaitteiden käytöstä. Perussääntö on suomen ja ruotsin osalta yksinkertainen: Yksikielisissä kunnissa tekstit tällä kielellä ja kaksikielisissä kummallakin enemmistökielen ollessa ylempänä.
Kielilaissa on lisäksi viiden vuoden siirtymäkausi silloin, kun yksikielinen kunta muuttuu kuntajaon muutoksen takia kaksikieliseksi. Mitään siirtymäaikaa ei kuitenkaan ole säädetty silloin, kun kaksikielisen kunnan kielisuhteet vaihtuvat. Periaatteessa teippimiesten pitäisi olla töissä heti uudenvuodenyönä, mutta terveen järjen nimissä käytäntö on toinen.
Itäisellä Uudellamaalla tienpitäjä valtio ei ole jaksanut noudattaa näitä valtion asettamia säädöksiä. Pernaja ja Linjendal liitettiin Loviisaan jo yli 16 vuotta sitten vuonna 2010 ja näiden entisten kuntien alueet muuttuivat siten osaksi suomenkielisenemmistöisiksi. Kuitenkin kuutos- ja seiskatiellä näkyy suomenkielisenemmistöisen Loviisan alueella ennalleen jätettyjä viittoja enemmänkin.
Asiassa jännitysmomenttia lisää se, että mitään varsinaista logiikkaa merkeistä on vaikea löytää. Osa kilvistä on suomiruotsimallia ja osa ruotsisuomimallia. Esimerkkinä kaksi peräkkäistä etäisyyskilpeä, joiden välissä ei kulje entistä kunnanrajaakaan.
3 kommenttia:
Esimerkkejä riittää. Lohjalta puuttuu paljon ruotsinkielistä viitoitusta Lohjaan liitettyjen, aiemmin suomenkielisten Karjalohjan, Sammatin ja Nummi-Pusulan alueilta. Lohjahan on halunnut pysyä kaksikielisenä, vaikka ruotsinkielisten osuus ja määrä eivät siihen velvoittaisi.
Toinen sääntö mitä rikotaan jatkuvasti on tämä:
"Yksikielisessä kunnassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä olevassa opastusmerkissä käytetään kuitenkin kaksikielistä opastusta seuraavissa tapauksissa:
1) yksikielisessä ruotsinkielisessä kunnassa tien suuntaa ja erkanevaa suuntaa osoittavat opastusmerkit, jos viitoitettava kohde on yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa tai kaksikielisessä kunnassa, jossa suomi on enemmistön kielenä;
2) yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa tien suuntaa ja erkanevaa suuntaa osoittavat opastusmerkit, jos viitoitettava kohde on yksikielisessä ruotsinkielisessä kunnassa tai kaksikielisessä kunnassa, jossa ruotsi on enemmistön kielenä."
Esimerkiksi kantatiellä 52 esiintyy Tammisaareen ja Kemiöön osoittavia viittoja vain suomeksi.
Asiahan olisi pitänyt ratkaista tieliikennelain muutoksen yhteydessä niin, että suomenkielinen nimi olisi aina joka kunnassa ensiksi valkoisilla tikkukirjaimilla ja ruotsi sitten alla keltaisella tekstauksella. Ikään kuin Kreikan malli toistepäin. Vasta tajusin, että Gammelby ja Vanhakylä ovat sama paikka. No luonnollisesti. Gammel on vanha ja kylä by. Ulkomaalaiset varmaan luulevat, että Kouvola on ruotsiksi Kotka. Käytettäisiin edes kauttaviivaa HELSINKI/
HELSINGFORS
KOTKA
KOUVOLA
Ehkä se ero niiden kahden lähekkäisen etäisyystaulun välillä johtuu yksinkertaisesti siitä, että toinen niistä (se, jossa ruotsinkielinen nimi on ylempänä) on asetettu paikoilleen ennen kuntaliitosta eikä sitä ole myöhemmin vaihdettu, toinen taas on syystä tai toisesta jouduttu vaihtamaan sen jälkeen.
Lähetä kommentti