Päätieverkon ulkopuolella

1960-luvulle tultaessa nykyisestä päätieverkosta oli uudelleenrakennettuna keskeisimmät osat. Kovin tiheä verkko ei ollut; tihentämisen alkuajat koittivat vasta 1960-luvun loppupuolella. Vuoden 1963 Autoilijan tiekartasta nähdään, että useat kaupungit tai tulevat kaupungit olivat vielä kokonaan päätieverkon ulkopuolella, lähinnä rautateiden varassa.

Valkeakoski on vanha teollisuustaajama ja se muuttui kaupungiksi vuonna 1963. Teollisuustuotannon määrään nähden Valkeakosken asema lähinnä surkeiden teiden keskellä 1960-luvulle asti on verraten yllättävää. Osa teollisuustuotteista kuljetettiin Vanajaveden ylitse Toijalan satamaan, johon tuli rautatie. Rautatie Valkeakoskelle valmistui vuonna 1938, mutta maakuljetusten pääreitti oli mutkainen soratie Vanajanselän itäpuolta Uskilan ja Retulan kautta silloiselle kolmostielle, joka ei juuri vähemmän mutkainen ollut.

1960-luvun alkupuolella uusi kolmostie linjattiin Valkeakosken vierestä, jolloin tieyhteydet paranivat kertalaakista. Nykyisin Valkeakoski taas on pääteistä sivussa, kun uusin kolmostie linjattiin Rapolan muinaislinnan suojelemiseksi Toijalan kautta. Vanhaa kolmostietä, nykyisin seututietä 130, kuitenkin hoidetaan suunnilleen valtatien tasoisesti.

Myös Mänttä on paperiteollisuustaajama. Se sai kauppalaoikeudet vuonna 1948 ja kaupunkioikeudet vuonna 1973.

Vuonna 1963 oli Oriveden ja Keuruun välinen tuleva kantatie 58 vasta rakenteilla pieneltä osaltaan. Mänttään kulkee rautatie, joka haarautui silloin Haapamäen kautta kulkeneesta Pohjanmaan radasta Vilppulassa. Henkilöliikenne radalla lakkasi vuonna 1953.

Nykyisin Mänttään kulkee toinenkin kantatie: 1990-luvulla kantatieksi 56 numeroitu Jämsän ja Mäntään välinen maantie.

Pieksämäen historia on varsin pitkälti rautatien historiaa, mikä osaltaan selittää myöhäistä päätieverkon piiriin pääsemistä.

Pieksämäen kauppala erotettiin Pieksämäen pitäjästä vuonna 1930 ja kaupunki siitä leivottiin vuonna 1962. Vuonna 1963 ainoa kunnollinen maantie suuntautui Kangasniemen ja Joutsan suuntaan. Tämä reitti ei kuitenkaan koskaan tullut päätiereitiksi; nykyisin se on Pieksämäen ja Kangasniemen välillä seututie 447 ja edelleen Joutsaan seututie 616.

1960- ja 1970-luvun taitteen tienoilla valmistui kokonaan uusi valtatie Jyväskylästä Lievestuoreen, Hankasalmen ja Suonenjoen kautta Kuopioon. Tästä tiestä tuli valtatie 9, joka siis sai lisää pituutta Jämsästä Kuopioon yli 200 kilometriä. Kohta tien valmistuttua ruvettiin rakentamaan Varkaudesta Pieksämäen kautta Hankasalmelle ysitielle silloisen kantatien 70 jatketta. Kun tie oli valmis ja myös tien kantatien 65 jatkokappaleet Parkanon ja Jyväskylän välillä, koko uusi reitti Pori-Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus-Joensuu nostettiin valtatieksi 23.

Pieksämäki sai myös pohjois-eteläsuuntaisen kantatien 72, kun Mikkelistä Haukivuoren kautta Pieksämäellä kulkenut tie oli rakennettu uudelleen päätietasoiseksi. Jonkin verran kevyemmän peruskorjauksen jälkeen tien 72 numerointi jatkettiin Suonenjoelle ysitielle asti.

Lieksan keskustan rakennuskanta tuhoutui suurelta osin vuoden 1934 suurpalossa ja jälleenrakennusta tukemaan alueesta tehtiin kauppala vuonna 1936. Lieksa ja emäpitäjä yhdistyivät vuonna 1973 Lieksan kaupungiksi, 292 vuotta paikalla sijainneen Brahean kaupungin lakkauttamisen jälkeen.

Lieksan kautta kulkee Joensuun-Kontiomäen rata, jota edelleenkin liikennöidään; harvakseltaan kuitenkin. Kartassa näkyy etelään Joensuuhun kulkeva tuoreehko maantie. Sitä jatkettiin Nurmekseen asti ja valmistuttuaan se numeroitiin kantatieksi 73.

Kuten kartasta näkyy, valtatie sinänsä ei ollut onnen ja autuuden merkki. Pielisen länsipuolen valtatie 18 oli tuolloin sorapintainen Joensuun pohjoispuolelta Kontiolahdelta aina Oulun läänin rajalle asti.