Taustakartta Maanmittauslaitos
Mistä on kyse?
Suomen teiden historia I -kirjassa esitetään karkea kaavakuva maaston vaikeusasteluokitukseksi. Alla oleva kuva esittää vaikeusasteen, jos tie rakennettaisiin kohtisuoraan maaston suuntien kanssa. Mitä tummempi rasteri sen vaikeampi maasto.
Tässä kaaviossa tämä Näsijärven ja Päijänteen väliin jäävä alue edustaa vaikeusasteeltaan korkeimpia luokkia. Sen takia alue on jäänyt pitkälti metsätalouspainoitteiseksi alueeksi. Asutustakin on kolmion sisäosissa vähänlaisesti. Muutama entinen kuntakeskus on jäänyt sivuun kunnan tultua liitetyksi reunoilla olevaan toiseen kuntaan: Eräjärvi Oriveteen, Kuhmalahti Kangasalaan ja Luopioinen Pälkäneeseen.
(Kaaviosta käy ilmi myös osasyy sille, miksi ykköstien rakentaminen moottoritieksi vei lähes 50 vuotta: Vaikeat maaston muodot, jotka vanhemmalla tekniikalla olisivat tehneet loivamutkaisen tien rakentamisen varsin vaikeaksi.)
Maaston mäkisyyden lisäksi alue on järvien rikkomaa. Itäosissa kulkee Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöjen välinen vedenjakaja. Toisin kuin useimmat vedenjakaja-alueet, tämä vedenjakaja ei ole kuivaa seutua: Vedenjakajalla sijaitsevat isot järvet Lummenne, Vehkajärvi ja Vesijako, jotka laskevat kumpaankin vesistöön.
Lisäksi itä-länsi-suunnassa mutkittelee Längelmäveden ja Hauhon reittien välinen vedenjakaja.
Maaston muotojen takia tiestö on laadultaan varsin vaatimatonta. Kangasalta Kuhmoisiin kulkee 1950-luvulla rakennettu nykyinen seututie 325. Siihen liittyy Kuhmalahden Pohjassa Pälkäneeltä Luopiosten kautta saapuva seututie 322.
Taustakartta Maanmittauslaitos
Pälkäneen ja Aitoon välistä vanhaa tietä. Nykyinen seututie 322 lisätty karttaan sinisellä.
Suuret järvialueet toimivat tehokkaina esteinä. Itseoikeutettu on tietenkin alueen itäpuolelle jäävä Päijänne. Tampereelta Kuhmoisiin kulkevaa suoraa tielinjaa on karttaharjoituksissa helppo jatkaa itään, mutta Päijänne panee hanttiin. Länsiosassa taas Längelmävesi on rajana noin 80 kilometrin matkan. Järven poikki kulkee vain kaksi siltaa: Kangasalan Pelisalmessa ja Oriveden Rönnissä.
Lisäksi koilliskulmassa on sielläkin reipas este: jylhä Isojärvi ja sen rantojen kansallispuisto.
Taustakartta Maanmittauslaitos
Isojärvi
Aluetta halkoi vuoden 1938 nelostie Lammilta Padasjoen ja Kuhmoisten kautta Jämsään. Nelostien siirtymisen muualle ratkaisi aika paljolti asutuksen vähäisyys. Lammin ja Padasjoen välinen osuus nelostiestä on rakennettuu uudellee ja se on nykyisin kantatie 53. Padasjoelta Jämsään vanha nelostie on pääosin jäljellä osana alempaa tieverkkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti