Jyväskylässä kohtaavat nykyisin viisi valtatietä, kaksi eurooppatietä, rautatie neljästä suunnasta ja Päijänteen-Keiteleen vesireitti. Ennen vuonna 1837 tapahtunutta kaupungin perustamista Keski-Suomen liikenteellinen solmukohta sijaitsi Laukaan Koivistonkylässä, lähellä nykyistä Äänekoskea.
Koivistossa erkani Vaasan-Kuopion maantiestä lounaaseen Hämeeseen johtanut tie, joka nykyisin kutsutaan nimellä Vanha Laukaan tie. Se yhtyi Hämeelinnan-Tammerkosken-Ulvilan muinaistiehen Pälkäneen Onkkaalassa, nykyisen Pälkäneen kirkon tienoilla.
Taustakartta Maamittauslaitos
Nimitys "tie" on kohtalaisen juhlallinen ilmaisu asiasta. Kyseessä oli jalan tai enintään ratsain kuljettava polku, joka oli käytössä kesäaikaan. Talvella kuljettiin muun muassa kymmenien kilometrien mittaisen Längelmäveden selkiä.
Tie on tunnettu jo ainakin 1640-luvulla. Sen reitistä on liikkellä paljon keskenään ristiriitaisia tietoja. Alkuperäiseksi arveltu linjaus on merkitty karttaan punaisella. Tie kulkee nykyistä tieverkkoa seuraten Tampere-Jämsä-Lahti-metsäkolmiossa Iharin ja Sahalahden Pakkalan kautta Kuhmalahden Pohjaan, josta lähes asumattomia seutuja Västilän kautta Länkipohjaan. Sieltä tie jatkui Ouninpohjaan ja Jämsään ja edelleen nykyisten valtateiden 9 ja 4 linjausta mukaellen Koivistoon.
Eri lähteissä maintaan myös Längelmäveden ja Kangasalan Vesijärven välistä kannasta Orivedelle ja edelleen Länkipohjaan kulkenutta Vanhaksi Laukaan tieksi. Tämä reitti lienee kuitenkin uudempi.
Taustakartta Maamittauslaitos
Uudemmat tielinjat merkitty sinisellä
Eritoten Länkipohjan ja Jämsän välinen osuus on ollut hevosmiehellekin vaikea. Siksi jo 1700-luvun lopulla tielle haettiin uudempi reitti pohjoisempaa. Tie Länkipohjasta Ouninpohjaan on nykyisin valtion maantie, mutta vaikein osuus Ouninpohjasta koilliseen on metsittynyt paikoitellen vaikeasti havaittavaksi.
Samoin 1700-luvulla rakennettiin uusi haara Tuuloksesta Hauhon Sappeen, Luopiosten ja Rautajärven kautta Pohjaan. Tie erkani Tuuloksessa Ylisestä Viipurintiestä. Tämä oikaisu kulkee helpommassa maastossa ja lyhentäähän tuo matkaakin Hämeenlinnaan kolmatta peninkulmaa.
Niin sitten kävi, että vuoden 1938 tiereformissa reitti Kangasalta Jämsään tehtiin valtatieksi 9 ja siitä Jyväskylään valtatieksi 4. Varsin monesta muinaistiestä tuli osa maan päätieverkkoa. Vanha Laukaan tie oli vieläpä aikaansa edellä: Jyväskylän pohjoispuolella se kulkee 1950-luvulla rakennettun nelostien linjausta, kun vuoden 1938 linjaus vei itäiselle paljon pitemmälle reitille.
Nykyisin tie on suurelta osin kadonnut, varsinkin Jyväskylän seudulla. Metsäkolmiossa sen sijaan tie on valtaosin edelleenkin osa julkista tieverkkoa.
Nimitys "tie" on kohtalaisen juhlallinen ilmaisu asiasta. Kyseessä oli jalan tai enintään ratsain kuljettava polku, joka oli käytössä kesäaikaan. Talvella kuljettiin muun muassa kymmenien kilometrien mittaisen Längelmäveden selkiä.
Tie on tunnettu jo ainakin 1640-luvulla. Sen reitistä on liikkellä paljon keskenään ristiriitaisia tietoja. Alkuperäiseksi arveltu linjaus on merkitty karttaan punaisella. Tie kulkee nykyistä tieverkkoa seuraten Tampere-Jämsä-Lahti-metsäkolmiossa Iharin ja Sahalahden Pakkalan kautta Kuhmalahden Pohjaan, josta lähes asumattomia seutuja Västilän kautta Länkipohjaan. Sieltä tie jatkui Ouninpohjaan ja Jämsään ja edelleen nykyisten valtateiden 9 ja 4 linjausta mukaellen Koivistoon.
Eri lähteissä maintaan myös Längelmäveden ja Kangasalan Vesijärven välistä kannasta Orivedelle ja edelleen Länkipohjaan kulkenutta Vanhaksi Laukaan tieksi. Tämä reitti lienee kuitenkin uudempi.
Taustakartta Maamittauslaitos
Uudemmat tielinjat merkitty sinisellä
Eritoten Länkipohjan ja Jämsän välinen osuus on ollut hevosmiehellekin vaikea. Siksi jo 1700-luvun lopulla tielle haettiin uudempi reitti pohjoisempaa. Tie Länkipohjasta Ouninpohjaan on nykyisin valtion maantie, mutta vaikein osuus Ouninpohjasta koilliseen on metsittynyt paikoitellen vaikeasti havaittavaksi.
Samoin 1700-luvulla rakennettiin uusi haara Tuuloksesta Hauhon Sappeen, Luopiosten ja Rautajärven kautta Pohjaan. Tie erkani Tuuloksessa Ylisestä Viipurintiestä. Tämä oikaisu kulkee helpommassa maastossa ja lyhentäähän tuo matkaakin Hämeenlinnaan kolmatta peninkulmaa.
Niin sitten kävi, että vuoden 1938 tiereformissa reitti Kangasalta Jämsään tehtiin valtatieksi 9 ja siitä Jyväskylään valtatieksi 4. Varsin monesta muinaistiestä tuli osa maan päätieverkkoa. Vanha Laukaan tie oli vieläpä aikaansa edellä: Jyväskylän pohjoispuolella se kulkee 1950-luvulla rakennettun nelostien linjausta, kun vuoden 1938 linjaus vei itäiselle paljon pitemmälle reitille.
Nykyisin tie on suurelta osin kadonnut, varsinkin Jyväskylän seudulla. Metsäkolmiossa sen sijaan tie on valtaosin edelleenkin osa julkista tieverkkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti