Neliapilaa on kuitenkin uudemmassa tienrakentamisessa karsastettu sen pulmien takia. Peruspulma on se, että silmukkaramppien kärkien väliin jää kovin lyhyt sekoittumisalue. Pulma korostuu silloin, kun liittymässä on paljon kääntyvää liikennettä. Toinen pulma on silmukkaramppien jyrkkyys. Näitä pulmia on mahdollista kompensoida kasvattamalla liittymän pinta-alaa. Kaupunkialueilla tämä ei ole mahdollista ja muuallakin se lisää maan lunastuksen kustannuksia.
On kuitenkin varsin yllättävää, että Euroopan johtavassa moottoritiemaassa Saksassa neliapila on säilyttänyt asemansa. Suurin osa uusistakin isoista liittymistä on toteutettu neliapilapohjalta.
Saksassa on kuitenkin muutama neliapilasta hieman muunneltu liittymä, jossa sekoittumisalueet on poistettu. Liittymä on konstruktioltaan hieman monimutkainen. Esimerkkimme on teiden A52 ja A61 liittymä Mönchengladbachin pohjoispuolella.
Ratkaisussa on lounais- ja koillissektorin 270 asteen silmukat korvattu vasemmalle kaartavilla 180 asteen rampeilla. Lisäksi reitti jäljelle jääneille silmukoille on viety mutkalle site, että se ei kohtaa muunneltua ramppia. Sekoittumisalueen poistumisen vastapainoksi ratkaisussa tulee tehtäväksi useampia siltoja ja liittymän keskustan silta on pitempi, Lisäksi kääntyvä liikenne liittyy mooottoriteihin kahdessa kohdassa, mikä voi johtaa suurempaan häiriöherkkyteen.
Tien käyttäjän kannalta liittymä ei poikkea tavanomaisesta.
Periaatteessa samanlainen ratkaisu on Düsseldorfin koillispuolella sijaiseva A3:n ja A52:n liittymä. Monimutkaisuusastetta nostaa puoli kilometriä lounaaseen sijaitseva A524:n liittymä, jossa kompleksiin liittyy viides haara.
Vahvasti kanavoidussa liittymässä on paikoitellen kaistoja huomattava määrä rinnakkain. Kaistoja on 11 vaikka liittymän läpi kulkevia päätien kaistoja onkin vain 2+2.
4 kommenttia:
"Lisäksi kääntyvä liikenne liittyy mooottoriteihin kahdessa kohdassa". Niinhän se tekee alkuperäisessäkin neliapilassa.
Neliapila yleensä toteutetaan rinnakkaisramppien avulla, jolloin kääntyvä liikenne liittyy pääväyliin vain yhdessä kohdassa. Tämän ratkaisun edut on huomattu jo varsin aikaisin.
Onko jokin syy (tilantarpeen ja kustannusten lisäksi), miksei muunnellussa neliapilassa voisi yhdistää liittymisramppeja niin, että siinäkin moottoritielle liityttäisiin vain yhdessä kohdassa?
Eiköhän tuo ole lähinnä kustannuskysymys. Esimerkiksi tuossa Mönchengladbachin tapauksessa rampit on muotoiltu siten, että risteyssillan pituus minimoituu. Jos liittymärampit vedettäisiin pitemmälle, kaikkia siltoja pitäisi jatkaa ainakin kymmenkunta metriä. Ja liittymän rakentamisessa nimenomaan sillat maksavat hunajata.
Lähetä kommentti