Vesistö ei ole yksi yhtenäinen pyöreä järviallas Laatokan tapaan, vaan hyvinkin rikkonainen lukuisten järvien ja kapeikkojen järjestelmä.Vesiväylästö ja maantieverkko kohtaavat useassa kohdassa. Kaikki kohtaamispaikat ovat teknisesti merkittäviä, koska syväväylällä alusten maksimikorkeus on 24,5 metriä. Kohtaamisvaihtoehtoja ovat kiinteä silta, avattava silta ja lautta.
Syväväylän haarat
Luukkaansalmen silta, Lappeenranta
Luukkaansalmen silta lähellä Saimaan kanavan suuta tiellä 4018 on valmistunut vuonna 1989 ja se valmistuessaan korvasi Pappilansalmen lossin.
Saimaan silta, Puumala
Saimaan silta on Suomen silloista neljänneksi pisin. Silta valmistui vuonna 1995 ja se korvasi päätieverkon viimeisen lossin kantatiellä 62. Erikoisuutena on sillan pohjoispäässä sijaitseva maan pinnan ja sillan kannen välinen jalankulku- ja pyöräilyliikenteelle tarkoitettu hissi.
Kyrönsalmi, Savonlinna
Savonlinnassa syväväylä kulkee hankalaa reittiä kaupungin ja Olavinlinnan välistä. Vanhin salmen silloista on vuonna 1908 valmistunut rautatiesilta, joka oli vuosina 1935-1968 myös autoliikenteen käytössä. Rautatiesilta on kääntösilta
Ensimmäinen maantiesilta valtatiellä 14, avattava läppäsilta valmistui vuonna 1968. Se osoittautui kuitenkin lyhytikäiseksi ja sen pohjoispuolelle valmistui uusi silta vuonna 2000. Vanhan sillan kansi puretiin ja sen perustusten varaan rakennettiin uusi silta, joka valmistui vuonna 2011. Sillat ovat läppäsiltoja.
Laitaatsalmi, Savonlinna
Syväväylän uusi linjaus Savonlinnan länsipuolelle Laitaatsalmeen on rakenteilla. Valtatie 14 kulkee korkean kiinteä sillan ylitse. Huutokosken ja Savonlinnan välinen rautatie on ainakin toistaiseksi katkaistu.
Komminselän silta, Varkaus
Varkaudessa syväväylä nousee viisi metriä Taipaleen kanavassa. Nykyinen kanava on valmistunut vuonna 1967 sen yli kulkee valtatie 23:n läppäsillan lisäksi Pieksämäen-Joensuun rautatie kääntösiltaa pitkin.
Varkaudessa syväväylälle rakennettiin Pussilantaipaleen lävitse avokanava, joka valmistui vuonna 1970. Avokanava lähtee Komminselän pohjoispäästä. Selän ylittää vuonna 1972 valmistunut silta.
Leppävirran silta
Leppävirran komean kaarisillan rakentaminen 22 metriä korkeaksi oli jo aloitettu vuonna 1963, kun Saimaan syväväylän korkeudeksi päätettiinkin 24,5 metriä. Suunnitelmia muutettiin ja alikulkukorkeudeltaan 24,5-metrinen tien 534 silta valmistui vuonna 1965.
Jännevirran silta, Kuopio
Silloista pohjoisin on vuonna 1951 valmistunut Jännevirran silta tiellä 9. Silta on jo pitkään ollut pullonkaula ja se vuonna 2015 vaurioitui tukijänteen ruostuttua poikki. Uusi kiinteä silta on rakenteilla. Uuden sillan pituus on 577 metriä ja sen on määrä valmistua vuonna 2018.
Vihtakannan silta, Savonranta
Joensuun haara erkanee kohti itää Savonlinnan pohjoispuolella. Lyhyempi reitti kulkee Haponlahden kanavan kautta, mutta matala silta vähentää vaihtoehdon kiehtovuutta. Korkeammat alukset kulkevat pohjoisempaa Tappuvirran lossin kautta.
Vihtakannan avokanava valmistui vuonna 1968 sen ylittää Savonrannan ja Kerimäen välinen tie 474. Silta on kääntösilta.
Hätinvirran lossi, Puumala
Lossipaikkoja on syväväylällä kymmenkunta.
Kietävälänvirran lossi, Puumala
Partalansaari on paikka, jossa hullut numeroidaan vuosittain. Vuosittaisissa Sulkavan suursouduissa alan harrastajat soutavat noin 60 kilometrin matkan saaren ympäri. Saaren eteläpäässä liikennöi syväväylän poikki hieman toisenlainen kulkupeli: Toinen uuden ajan maantielautoista, Nestori, joka on edeltäjäänsä oleellisesti tilavampi. Nestori on liikennöinyt Kietävälässä vuoden 2013 alusta. Sisaraluksensa on sijoitettu saaristomerelle Iniöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti