Liittymä on selkeä ja vähän tilaa vievä, mutta sillä on varjopuolensa: Liittymä on herkkä ruuhkautumaan, jos sekundääritiellä on paljon liikennettä, tai kohtia, joissa käännytään vasemmalle vastaan tulevan liikenteen poikki, on useita. Lisäksi liittymätyyppi tuottaa mahdollisuuden erehtyä ajamaan väärään ramppiin ja siten väärään ajosuuntaan moottoritielle.
Jos ramppien yläpäät ovat lähellä toisiaan, sekundääritien kapasiteetti loppuu usein kesken ja tilannetta korjataan lisäkaistoilla. Usein on tarve liikenteen kasvun takia rakentaa rinnalle toinen silta.
Väärään suuntaan ajamista vastaan taistellaan muun muassa muotoilemalla liittymä "koiranluuksi" eli korvaamalla ramppien pään X-risteys sopivasti muotoilluilla liikenneympyröillä, joista väärään suuntaan ajaminen on tehty vaikeaksi.
Yhdysvalloissa on kehitetty rombista johdettu liittymätyyppi, joka on saanut nimekseen "diverging diamond"; kutsuttakoon sitä vaikkapa halkaistuksi timantiksi.
Sekundääritien kaistojen paikka vaihdetaan risteyksen ajaksi. Tällä saavutetaan muun muassa se, että moottoritieltä poistuminen eikä sille liittyminen ei koskaan tapahdu risteämällä vastaan tulevan liikenteen kanssa. Liittyminen tapahtuu ilman liikennevaloja. Sopivalla liikennevalojen ajoituksella on mahdollista tuottaa vihreä aalto jompaan kumpaan suuntaan.
Yleisimmissä toteutuksissa ramppien yläpäässä on moottoritieltä poistuvilla liikennevalo-ohjaus. Koska liikennevirran yli kääntyviä ei ole, liikennevaloissakaan ei tarvita omaa vaihettaan vasemmalle kääntyville, kuten rombisessa liittymässä. Samoin kääntyminen vasten ramppien yksisuuntaista liikennettä vaatii keskimääräistä vahvempaa yritteliäisyyttä.
Yhdysvalloissa on timantteja halkaistu lähemmäs sadassa paikassa. Euroopassa malli ei ole yleistynyt ja tilanteeseen on syykin: Merkittävä osa ratkaisun hyödyistä katoaa, jos risteyskompleksiin pitää saada lisätyksi kevyen liikenteen reitti tai bussipysäkki.
Tanskassa liittymätyyppiä aiotaan kuitenkin kokeilla. Itä-länsi-suuntaisen moottoritien E20 liittymä 52 Odensen edustalla aiotaan muuttaa tällaiseksi kuluvan vuoden aikana. Kevyt liikenne kulkee moottoritien ylitse omaa reittiään.
Halkaistusta timantista on jatkokehitetty liittymätyyppi, jossa kaksi siltaa lisäämällä ja ramppeja jatkamalla päästää kokonaan eroon liikennevaloista. Ameriikan Ihmemaassa voidaan asia kuin asia patentoida ja niin on patentoitu myös tämä tyyppi: Double Crossover Merging Interchange eli DCIM.
Idea on sama, mutta sekundääritien ajodadat erotetaan eri tasoon. Lisäksi rampit liittyvät hidastus- ja kiihdystyskaistojen kautta.
DCIM-liittymiä tiettävästi ei ole rakennettu ensimmäistäkään. Periaatteessa tyyppi kävisi jopa kahden kaupunkimoottoritien liittymäksi. Liittymässä ei tapahdu sekoittumista, mutta pari vasemmalle erkanevaa ramppia hieman pudottavat kokonaispistemäärää.
3 kommenttia:
Puolassa on tehty perinteisten timanttien sijaan paljon tiiviitä liikenneympyrän ja timantin yhdistelmiä. Esimerkiksi Bialystokissa 19-tien ja paikallistien risteys https://www.google.fi/maps/@53.1516441,23.1679056,18.29z
Vaikuttaisi maallikon silmään hyvältä kompromissilta (ei liikennevaloja tai lisäsiltoja).
Liikenneympyrä sekundääritien puolella on varsin suosittu ratkaisu muun muassa UK:ssa. Suomessa se ei oikein ole ottanut tulta. Osapuilleen ainoita moottoritieverkon tuollaisia liittymiä on Vt3/Vt11:n liittymän Tampereen, Nokian ja Ylöjärven rajamailla. Jossain määrin paradoksaalista on, että yksi Suomen vanhimmista eritasoliittymistä, Herttoniemen liittymä Itäväylällä on tuota tyyppiä.
Uudet salmiakit on Suomessa aika säännönmukaisesti viime vuosina rakennettu koiranluuliittymiksi. Sehän on topologisesti ekvivalentti ympyrän kanssa, mutta yksi ylikulkusilta riittää.
Maskun liittymä uudella E8 motaripätkällä on myös tällainen: https://www.google.fi/maps/@60.5706234,22.1034512,17z
Lähetä kommentti