Nyt näyttäisi tapahtuvan. Vastanimetty Rinteen hallitus on ilmoittanut osoittavansa seuraavassa lisäbudjetissa varat ohitustien rakentamiseen.
Uudella tieosuudella on pituutta vajaat 10 kilometriä, se ohittaa Hämeenkyrön koillispuolelta ja yhtyy nykyiseen kolmostiehen Sastamalaan johtavan seututien 249 risteyksen tienoilla. Tiestä tulee nelikaistainen ja se liittyy muuhun tieverkkoon kolmen eritasoliittymän kautta.
Tien valmistumisen jälkeen kolmostie ei kulke yhdenkään taajaman halki.
Muutenkin valtateiden kulkeminen taajamassa rupeaa olemaan enemmän tai vähemmän menneen talven lumia eritoten Oulun eteläpuolella; päätepisteitä tietenkin lukuun ottamatta. Oulun pohjoispuolella taajamat ovat pieniä ja liikennemäärät vähäisiä ja siksi ohitusteiden rakentamiselle ei kovin helposti löydetä laskelmaa, jonka osoittamat hyödyt ylittäisivät kustannukset. Poikkeus on nelostiellä sijatseva Ii: Oulun ja Kemin välillähän nelostie kantaa oikeastaan kolmen tien kuorman.
Karttamme osoittaa valtateiden jäljellä olevat taajamapullonkaulat aiemman rajauksen mukaan (Oulun eteläpuoli ja nelostie Kemiin):
- 4/9/13/23 Vaajakoski
- 4/28 Kärsämäki
- 4 Ii
- 8 Oravainen
- 8/27 Kalajoki
- 9 Riistavesi
- 9 Tuusniemi
- 9 Kemie
- 10 Lieto
- 13 Perho
- 13 Kaustinen
- 14 Juva
- 18 useita (valtatie, heh)
- 22 Muhos
- 23 Noormarkku
- 23 Pomarkku
- 23 Keuruu
- 23 Varkaus
- 27 Nivala
- 27 Haapajärvi
- 28 Kannus
- 28 Sievi
10 kommenttia:
Kartalta näyttäisi puuttuvan Kausala valtatiellä 12. Ainakin omasta mielestäni se on pullonkaula.
Kausala on joo ehkä pieni pullonkaula. Isompi ongelma kuitenkin on koko Lahti, jossa on useita valoja. Kausalassa on vain ympyrä ja hetki 50- ja 60-aluetta.
Jutussa on kuitenkin yksi selkeä ristiriita. Hämeenkyrön ohitustie ei ratkaise Vt3 kaikkia taajamia. Laihia on aika paha pullonkaula ja sisältää myös liikennevalot.
Jalasjärvellä myös ehkä hieman ikävä 19-tien risteys, johon olisi hyvä saada joskus kunnollinen liittymä. Etenkin Seinäjoelta tullessa vasemmalle kääntyminen kohti Tamperetta voi olla hankalaa.
Laihian ohitus on valmistumassa. Kolmostie on jo liikennevalottomalla reitillä. Jalasjärven liittymän geometria ei ole taajamakysymys.
Lahden eteläinen ohitus on valmistumassa. Tavoite on loppuvuodesta 2020.
Hämeenkyrön ohitustien rakentamispäätös on erittäin tervetullut. Vuosia sitten sitten juttelin tiemestarin kanssa joka oli ollut 1950-luvulla nuorena miehenä kartoittamassa nykyistä 3-tien linjausta Tampereen ja Parkanon välillä. Hän kertoi että Jo silloin oli ollut keskustelua pitäisikö tie vetää Hämeenkyrön kirkon kohdalla hieman kauempaa, jotta liikenne sujuisi tulevaisuudessakin paremmin. Nykyinen linjaus kuitenkin voitti silloin, koska se oli suuri edistysaskel taajaman ympäristössä edestakaisin kiemurrelleeseen vanhaan tiehen. Uusi tie oikaisi monet mutkat. Itse asiassa termi "ohitustie" tuntuu joissain tilanteissa hieman harhaanjohtavalta, koska Hämeenkyrönkin tapauksessa uusi linjaus kulkee suoraan yhteenkasvaneitten Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamien väkistä. Ainoastaan tien kohta on jo kauan sitten jätetty rakentamatta. Liikenneteknisesti se on tietysti ohitustie. Tilavaraus on onnistuneesti tehty jo aikoinaan riittävän suureksi jotta siihen mahtuu kapea 4-kaistainen tie. Hieman surkuhupaisa ilmestys on nykyään Kajaanin ohikulkutie. Vuonna 1988 kaupungin lävitse rakennettu, ja osin kapeahko tie alkaa uhkaavasti olla kuroutunut osaksi kaupungin katuverkkoa. Viimeksi kun siitä tuli ajettua, tuli havaittua että käytännössä koko ohikulkutiellä alkaa olla 60km/h rajoitus. Sitä on viime vuosina jatkettu kilometrikaupalla.
Kasitiellä on tietysti vielä Laitila, jossa on liikennevalot ja 50 km/h nopeusrajoitus. Tiesuunnitelma on jo tehty mm. eritasoristeyksestä: https://vayla.fi/vt8-turku-pori/laitila
Jos muistellaan vielä hieman tiehistoriaa Hämeenkyrön osalta, pelkästään matka Tampereelta Hämeenkyröön oli vielä 1980-luvun lopulle saakka koko kolmostien tyyliin varsin hidas, koska tie oli Tampereelta Vaitinaronkadun liittymästä eteenpäin kaksikaistainen. Nelikaistaistusta tehtiin vaiheittain, ja se valmistui Metsäkylään saakka vasta 1990-luvun puolessavälissä. Sasin notkossa tie käy Sarkkilanjärven kohdalla 60 metrin korkeudella merenpinnasta. Siitä molempiin suuntiin alkaa varsin pitkät nousujaksot, ja varsinkin etelän suuntaan noustaan yli 110 metriä nykyisellä ohituskaistalla. Ennen ohituskaistojen valmistumista 1990-luvun alussa, raskas liikenne aiheutti huomattavaa jonoutumista, koska senaikaisten rekkojen tehot olivat tyypillisesti alle puolet, tai peräti kolmasosan nykypäivän rekoista. Mäkiä madeltiin jopa kahta-kolmeakymppiä ylös. Sasin notkossa on myös oma mikroilmastonsa, jonka huomaa etenkin keväisin ja syksyisin. Notkon pohjalla oleva vesisade muuttuu ohituskaistan yläpäässä lumisateeksi. 100 metrin korkeusero riittää rajakeleissä tähän.
Hämeenkyrön ohikulkutie liittyy eteläosaltaan Vt3 Ylöjärvi-Hämeenkyrö -hankkeeseen, jossa kolmostietä tullaan samaan tapaan aikanaan rakentamaan nelikaistaisena uuteen maastokäytävään reilun 10 kilometrin matkalle Ylöjärven Rotikolta Sasiin, jossa tie yhtyy nykyiseen linjaukseen. Sen myötä Metsäkylän taajamakin tavallaan ohittuu, ja matka nopeutuu myös siltä osin. Rahoituspäätöstä ei tästä ole vielä olemassa, yleissuunnitelma kylläkin. Sen jälkeen Metsäkylän kohdalla on käytössä neljäs Vt3 linjaus. Tämä varmaan vaatinee hieman tarkempaa selostusta. Alkuperäinen tie kulkee harjun pohjoispuolella. Vuoden 1960 linjaus puolestaan kulki harjun päällä. Noin vuonna 1995 harjua leikattiin, ja tie siirtyi sijansa verran etelään. Samalla tien tasausta saatiin laskettua 20 metrillä, eli melkoisen suuri mäki siirtyi historiaan. Harjun leikkaussorat ajettiin Lielahden ja Ylöjärven välille, toisen kaistan pohjiksi nelikaistaistustyömaalle. Mielenkiintoinen historiallinen yksityiskohta liittyy Metsäkylän kohtaan myös siltä osin, että Tampereen Härmälää korvaavan lentokentän paikan etsinnöissä TVH teki 1960-luvun lopulla useita kymmeniä maastokairaustutkimuksia aina Orivettä myöten. Jatkotutkimuksiin valikoitui kolme paikkaa, Kangasala Roineen ranta, Pirkkalan Sorkkala, sekä Ylöjärven Metsäkylä, joista Metsäkylä osoittautui lentokentän rakentamisen kannalta parhaaksi. Siellä suoritettiin aina 1960-luvun lopulle saakka huomattavan paljon lisätutkimuksia. Miksi sitten lentokenttää ei rakennettu Metsäkylään? Olisihan harjualue ollut helppo tasata ja sorapohja erinomaista työstää. Metsäkylän taajamakin oli siihen aikaan vain häviävän pieni kylä, jossa lunastettavia taloja oli vain vähän. Pinsiönkankaan pohjavesialuekaan ei ollut vielä ongelma. Kaikea asiaan liittyvää ei ole tiedossa, mutta tiettyjä syitä tässä listattakoon. Vt3 uusi linjaus oli valmistunut alle 10 vuotta aikaisemmin. Tietä olisi pitänyt siirtää. Joskin se oli ongelmista pienin. Tampereelle oli matkaa 17 kilometriä, eli sen ajan mittapuulla hieman liikaa. Paikka oli osin soraharjua, ja himoitun rakennussoran saanti olisi luultavasti estynyt kokonaan. Kiitotien päässä olisi sijainnut 218 metriä korkea Ylöjärven TV-asema, sekin valmistunut vuonna 1960, eli alle 10 vuotta aikaisemmin. Paikaksi päätettiin lopulta kakkossijalla ollut Pirkkalan Sorkkala, jonne uusi Tampereen lentoasema valmistui sitten syksyllä 1979. Härmälä sulkeutui lopullisesti kesäkuun lopulla vuonna 1983. Ylöjärven mastoakin lyhennettiin 70 metrillä vuonna 1981, jolloin uusi 326 metrinen lähetinasema valmistui Teiskon Neevuoreen. Ylöjärvi säilyi kuitenkin etelä-pohjoissuuntaisen ohjelmansiirtoketjun linkkiasemana.
Iin ohitustielle on olemassa valmiit suunnitelmat, Kärsämäen ohitustie on joskus päässyt ihan piirustuspöydälle saakka ja Muhoksen suhteenkin on jonkinlaisia suunnitelmia olemassa. Näistä kolmesta tosin vain Iin suunnitelmilla on jonkinlaiset mahdollisuudet toteutuakin säällisen ajan kuluessa.
Mutta tuo Kalajoki. Siitä en ole ikinä edes kuullut puheita, eikä maakuntakaavassakaan näy aluevarauksia.
Joskus ennen muinoin TVH oli kovin vastahakoinen valtateille sijoitettavien liikennevalojen suhteen. Jos sellaista periaatetta nyt sitten ikinä oli olemassa, niin nykyisellään se on vahvasti unohdettu. Liikenneympyrät ja liikennevalot ovat tulleet taajamien tuntumaan valtateillekin.
Kausalan lisäksi VT 12:lla on Arolan kuudenkympin pätkä, siinä Nastolan ja Kausalan puolenvälin hujakoilla. Arola ei liene varsinainen taajama (ei ainakaan ole kyseisiä liikennemerkkejä) mutta sellainen selkeä kylä se on, jonka yksi valtakunnan pääväylistä halkoo.
Suunnitelmia lienee olemassa uudelle linjaukselle, joka ohittaa niin Arolan kuin Kausalan, rakennusajankohdasta ei liene vielä tietoa?
Lahden eteläinen ohitus valmistuu tosiaan kovaa vauhtia. Johan se toki on aikakin, tie lienee linjattu siihen jo n 40 vuotta sitten... hämeessä on hämeen kiireet sano.
Eipä esiinny Arolaa myöskään Tilastokeskuksen tilastollisten taajamien luettelossa, selvästi haja-asutusaluetta se on.
Kiitos hyvästä listasta!
Suurin osa listan taajamaosuuksista on lyhyitä pätkiä suhteellisen vähäliikenteisillä valtatieosuuksilla, joten paljoa taajamista ei jouduta enää kärsimään. Lahden eteläisen ohitustien ja Hämeenkyrön ohituksen jälkeen ainoat pahemmat pullonkaulat taitavat olla enää Vaajakoski ja Ii. Vaajakoski - Kanavuori -moottoritien tiesuunnitelma valmistunee 2021 (ja hyväksytäänkin, ellei siitä tule valituksia), mutta Iissä edes suunnitelmavalmiutta aloittamiseen ei ole vielä vuosiin.
Taajamien vuoksi vilkasliikenteisillekin valtateille jää kyllä listan ulkopuolisia liikennevaloja ja kiertoliittymiä, mm. vt 8:lla Limingassa. Vaikka ne eivät ruuhkautuisikaan, niin niistä aiheutuu hidastusta, joka ei kuulu pitkämatkaiseen liikenteeseen. Surkuhupaisimpia ovat minusta ohitustiet, joilla liittymät on kuitenkin jätetty liikennevaloiksi tai kiertoliittymiksi, esim. vt 8:lla Kokkolan ohitus.
Laihialla muuten keskustan kohta jää vielä parantamatta, joten vaikka vt 18:n risteyksen liikennevalot ovatkin jo poistuneet, niin 60 km/h rajoitus jää vielä parannushankkeen valmistuttuakin.
Lähetä kommentti