30.10.2019

Doktriinin loppu

Vuoteen 1989 saakka oli Suomessa voimassa jälkikäteen arvioiden verraten eriskummallinen suunnittelunormi: Muille kuin moottoriteille liityttäessä ei saanut toteuttaa kiihdytyskaistaa, vaan päätiehen liittyvän rampin mieluusti olla lähes T-risteyksen kaltainen.


Vt4/Kt53/Kt55 Mäntsälä E (Kt53 nykyisin Vt25)

Tätä arvosteltiin melko rajusti ja itse norsunluutorni, TVH:n tiesuunnitteluosasto, ei oikein itsekään tuntunut tietävän, miksi sääntö oli olemassa. Mutta hyvä ja välttämätön sen täytyi olla, koska se oli peräisin Ruotsista.


HS uutisoi. Tienpitäjällä on jo menossa jäsentenväliset.

Perusajatus oli, että tuolloisille moottoriliikenneteille kiihdytyskaistan kautta liittyminen on vaarallista, koska päätietä takaa tuleva saattaa väistää vasemmalle, joka onkin vastaantulevien kaista.


Kehä III/Finnoontie, Espoo

Asiassa oli mielenkiintoista se, että sääntöä sovellettiin myös nelikaistaisiin kaksiajorataisiin teihin, jotka eivät olleet moottoriteitä. Tunnetuin tapaus on kolmostien osuus Kehä III:n sisäpuolella. tehtiin moottoritien sijaan nelikaistaiseksi maantieksi. Alun perin kiihdytyskaistoja ei ollut lainkaan, mutta TVH:n miehet ilmeisesti puolisalaa merkitsivät maalilla pientareita sellaisiksi.


Vt3/Metsäläntie, Helsinki

Eritoten Haagan liittymää arvosteltiin jyrkin ja vahvoin sanankääntein. Se oli tärkein reitti vastavalmistuneesta Maaliikennekeskuksesta ja pohjoiseen poistuva raskas liikenne joutui liittymään lähes T-risteyksestä.


Vt4/Mt164 Levanto

Sitten joku kapinallinen iski. Porvoon-Koskenkylän moottoriliikennetien Ritan liittymään tehtiin kunnolliset rampit. Vastoin TVH:n uskomusta taivas ei pudonnut niskaan, heinäsirkat eivät valloittaneet maata, eikä Kekkonen noussut kuolleista Juhani Suomen rukouksista huolimatta.


HS uutisoi

Niin sitten kävi, että yhtenä yönä doktriini vain kuoli, lakkasi olemasta ja haudattiin. Kukaan ei suostunut sen puolustajaksi. Jäiköhän joku eläkkeelle?


Vt3/Kehä III,Vantaankoski, Vantaa

Vuonna 1989 ajettiin kaivinkoneet vain vuotta aikaisemmin valmistuneen Porvoon-Koskenkylän moottoriliikennetien Sannaisten ja Vanhankylän liittymiin. Upouudet T-risteysrampit kaivettiin ylös ja korvattiin asiallisilla.


Vt6/Vt12 Kouvola

5 kommenttia:

TV kirjoitti...

Naantalin pikatie (tienumeroilla 185 ja 40), jonka viimeinen osuus valmistui juurikin vuonna 1989 on sekamuoto t-rampeista ja oikeista liityntärampeista. Esim. Pernon liittymässä on Turun suuntaan kiihdytyskaista ja Naantalin suuntaan t-liittymä! Hölmöin risteys on kantatiellä 40 Naantalin suuntaan. Kantatie liittyy Raisiosta "Nesteentieltä" t-rampin kautta kolmion takaa Turusta tulevaan maantiehen Raision Kaanaassa. Ramppi korjataan vasta muutaman vuoden päästä, kun koko kantatie nelikaistaistetaan.

Matti Grönroos kirjoitti...

Tuosta Raisionlahden seudusta on vuodelta 2018 oikein oma artikkelinsa: Raisionlahti

Olli kirjoitti...

Koskas tuo silmukkaramppi vt 4/25 liittymässä Lahden suuntaan valmistui? Ajattelin, että liittymä olisi ollut alusta alkaen nykyisessä kuosissaan kiihdytyskaistoja lukuun ottamatta.

Jupe kirjoitti...

Arvioisin että vt4/25 silmukkaramppi valmistui samassa yhteydessä kun moottoritierakennettiin

MH kirjoitti...

Tuosta Kouvolassa sijaitsevan liittymän kuvasta voi huomata Kouvolan ja Kuusankosken silloisen kuntarajan.