Arvo Korsimo (1901-1969) oli Maalaisliiton voimahahmo etenkin 1950-luvulla, jolloin hän toimi puoluesihteerinä. Korsimo organisoi Kekkosen presidentinvaalikampanjan 1956 ja rakensi puolueelle vahvan paikallisorganisaation. Hän kuitenkin joutui puolueessaan epäsuosioon ja joutui vuonna 1960 luopumaan puoluesihteerin paikastaan.
Korsimo oli tammikuusta 1959 heinäkuuhun 1961 istuneen Sukselaisen II hallituksen II kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri. Korsimolla oli tila Liedossa ja sen vieritse suunniteltiin uutta valtatietä Turun ja Tampereen välillä. Korsimo oli saanut arvovallallaan ja jyräävällä toimintatavallaan aikaan sen, että Tie- ja vesirakennushallitus muutti suunnitelmia siten, että tielinja siirrettiin joitakin kymmeniä metrejä pohjoiseen. Tämä johti puolenkymmenen pientilan pirstoutumiseen elinkelvottomiksi. Olipa Korsimo kuulemma ajanut mittakeppimiehet pelloiltaan jyrähdellen, että hänen mailleen ei teitä rakenneta.
Korsimon mutka. Alun perin suunniteltu tielinja merkitty sinisellä. Taskula on mainittu Korsimon tila.
Ajan poliittinen keskustelu oli suorasanaista ja Korsimo joutui melkoiseen ryöpytykseen. Väitettyä vallan väärinkäyttöä oli käsitelty perustusvaliokuntaa myöden. Kukaan ei haluttu tunnustaa tulleensa "poliittisesti ohjatuksi". Turun Sanomat tiesi, että TVH:ssa oli onnistuttu kehittämään veruke mutkalle: Turvallisuuden takia tiessä tuli olla "valokaarteita".
Keskustelua käytiin eduskunnan suuressa salissakin. Sylvi Siltanen nimitettiin vuonna 1971 Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi maaherraksi.
Parin vuoden tutkimisen jälkeen oikeuskansleri Antti Hannikainen antoi asiassa nahkapäätöksen. Päätös oli Korsimon osalta vapauttava, mutta samalla siinä melko suoraan arvosteltiin virka-aseman tuottaman arvovallan hyväksikäyttöä oman edun ajamiseen.
Korsimon poliittinen ura kuitenkin katkesi hallituksen kaatumiseen vuonna 1961. Kekkonen kuitenkin järjesti hänelle johtajan tehtävän Neste Oy:stä. Tässä asemassa hän oli eläkkeelle jäämiseensä saakka, joka tapahtui 1966.
2 kommenttia:
Eipä tuo mutka tosiaan ellei sitä tiedä, samanlaista loivasti kaartelevaa valtatietä näyttää jatkuvan molempiin suuntiin.
Itse asiassa, kyseessähän on selvä innovaatio, tuo valokaarre. Ainakaan ysitien linjausta ei ole vedetty viivottimen ja harpin kanssa, kuten monissa 50-luvun suunnittelua edustavissa valtateissä on tapana.
Hei! Mutkasta on paljon porua tyhjästä. Todellinen syy jäi piiloon. Tielle rakennettiin paikallistien eritasoliittymä ja sille oli parempi paikka vähän lännempänä. Heikki
Lähetä kommentti