Inhokkeja voi tietysti valita monella kriteerillä. Yksi inhoaa moottoriteitä ja toinen inhoaa muita kuin moottoriteitä. Kolmas inhoaa Helsingin Uudenmaankatua sen ahtauden ja liikennemäärien takia ja neljäs inhoaa pohjoisen pitkiä tieosuuksia tylsinä.
Tämän päivän Top 10 -listalla on teitä, jotka ovat kaikki Oulun eteläpuolelta. Useaa niistä yhdistää samankaltainen piirre: 1950-1960-luvulla uusittu tärkeä päätieosuus, jota ei ole parannettu liikenteen kasvun tahtiin. Kohti kärkeä nousua auttaa, jos tiellä on runsaasti raskasta liikennettä. Keskitytään pääteihin.
Etelästä kohti pohjoista:
- Valtatie 25 Tammisaaren ja Lohjan välillä. Reitillä on paljon kapeita uusimattomia tieosuuksia, runsaasti risteyksiä ja Hangon satama tuottaa paljon raskasta liikennettä.
Valtatietä 25 - Valtatie 6 Koskenkylä-Kouvola. Hyväkuntoinen sujuva leveäkaistatie. Mutta se liikennekulttuuri. Kuvitellaan, että leveäkaistatiellä on sallittua ajaa ja ohitella miten sattuu.
- Valtatie 26 Hamina-Taavetti. 1950-luvulle jämähtänyt kapea, mutkainen ja mäkinen ränni täynnä rekkaliikennettä.
- Valtatie 8 Nousiainen-Pori, niiltä osin kuin ei ole rakennettu ohituskaistoja. Raskaan liikenteen määrä korkea. Moni kulkeekin Turun ja Porin väliä Säkylän, Euran ja Harjavallan kautta. Uusia ohituskaistoja tulossa ja osuus saattaa pudotakin pois inhokkilistalta.
- Kantatie 52 Somero-Jokioinen. Eräänlainen tiepolitiikan mahalasku. Kapea, mäkinen ja mutkainen tieosuus, joka ei täytä minkäänlaisia kantatien laatuodotuksia. Se, että pätkä oli osa valtatietä 2 vielä vajaat 60 vuotta sitten, ei ole lieventävä asianhaara.
Kantatietä 52 - Valtatie 9 Jämsä-Jyväskylä. Se piti peruskorjata, rahat loppuivat ja uusia rahoja ei koskaan näkynyt. Kontrasti Oriveden-Jämsän väliseen osuuteen on huima.
Valtatietä 9
Valtatietä 23 - Valtatie 5 Juva-Iisalmi niiltä osin kuin tie on ns. alkuperäisessä kunnossa. Yksi kolmesta pohjois-eteläsuuntaisesta pitkästä runkoreitistä ja paikoin kuin 1950-luvun maalaiselokuvasta. Kuopion ja Iisalmen välillä tievalaistus: Sillä saa paljon anteeksi. Osuus Mikkeli-Juva poistettu inhokkilistalta rakenteilla olevan uuden tien takia.
- Joensuusta länteen kulkevat valtatie 9 Outokumpu-Riistavesi ja valtatie 23 Viinijärvi-Varkaus. Kumpikin jätetty enemmän tai vähemmän unohduksiin sen jälkeen, kun ne joskus 1950-luvulla on rakennettu. Kapeaa, mutkaista ja mäkistä.
- Valtatie 4 Äänekoski-Pihtipudas/Pyhäjärvi raja. Erityisinhokkiosuus Jyväskylä-Hirvaskangas uusittavana, eli se poistettu listalta. Reipashenkisiä mäkiä, paljon liikennettä, hyvin paljon raskasta liikennettä. Ohituskaistat tuovat helpotusta, mutta niiden pituus tarpeeseen nähden on vaatimaton. Pohjanmaalle laskeuduttaessa liikenteen määrä hiljalleen pienenee ja tien profiili paranee.
- Valtatie 8 Uusikaarlepyy-Kokkola-Raahe. Uusikaarlepyyssä tietä kuormittamaan yhtyy runkotien liikennevirta Helsingin, Tampereen ja Seinäjoen suunnasta. Tie sinänsä on kohtuukuntoinen, mutta raskaan liikenteen osuus on korkea, risteyksiä on paljon ja pikkutaajamien paikallista liikennettä on runsaasti.
Valinta on sataprosenttisen subjektiivinen ja siitä voi valittaa ainoastaan
Ehdokaslistalla Top 10 -listalle on muutamia osuuksia:
- Valtatie 12 Nastola-Kouvola. Surkea, osin parannettavana
- Valtatie 18 Seinäjoki-Alavus ja Töysä-Multia. Surkea.
- Valtatie 13 Lappeenranta-Ristiina. Mutkainen, vanhanaikainen
- Kantatie 58 Keuruu-Haapajärvi. Mutkainen, mäkinen, mutta tyhjä raskaasta liikenteestä!
- Kantatie 65 Kyrönlahti(Ylöjärvi)-Virrat. Tämäkö muka päätie?
28 kommenttia:
Todellakin samaa mieltä tuon Uusikaarlepyy-Raahe -välin kanssa. Nopeusrajoitus voi olla mitä tahansa 60 ja 100 välillä (joissain taajamissa 50) ja kameravalvonta on perinteinen suomalainen tyyli: lyhyt nopeusrajoitus ja heti perään kamera.
Kantatie 86 onkin erittäin suosittu vaihtoehtoreitti välillä Kokkola-Liminka. Kantatie 63 on tietty vaihtoehto Seinäjoki-Ylivieska -välille, mutta tämän kantatien laatu on välillä... no, kehno.
Listaan voi yhtyä täydestä sydämestä niiltä osin, kun kokemusta on ja lähes kaikista on. Erityisesti kasitie Porista etelään on oli viimeksi karmea ajettava, kun osui vielä vilkkaimpaan aikaan kohdalle. Samoin tuo viitostien pätkä Savon sydämessä aina moottoritien alkuun asti. Tuntuu kuin vastaan pitäisi tulla jatkuvasti kuplavolkkareita ja ladoja koska tie näyttää olevan siltä ajalta. Ysitie Jämsä-Jyväskylä -välillä on kieltämättä melkoinen kontrasti Tampere-Jämsä -väliin, mutta jotenkin siihen ei ole kiinnittänyt huomiota, kun pätkä on sen verran lyhyt ja sitä ajattelee, että liikenteen pitäisikin vilkastua "suurkaupunkia" lähestyessä. Sen verran protestoin listaa, että valtatielle 23 on ilmestynyt ohituskaistoja, olisiko noin puolet matkasta (Varkauden puolella), mitkä pelastavat tilanteen täysin. Yksi varoituksen sana kuitenkin. Satuin ajamaan tietä 23 jokin aika sitten kyydissäni tietä enemmän liikkunut henkilö, joka käski olla tarkkana. Rajoitus on kahdeksankymppiä, paitsi ohituskaistoilla satanen - ja joka ainoan ohituskaistan päättyessä on heti rajoituksen muututtua rahastusautomaatti odottamassa. Kuten olikin.
63/86 on yksi suosikkivalintojani, koska sitä ajaen ei juuri tarvitse ihailla rekanperää. Laatupoikkeamat ovat Evijärvi-Ina-osuuden remontin jälkeen enää aika pienet: Småböndersin shikaanit ja Sievi-Ylivieska. Viimeksi mainittua aiotaan remontoida tuota pikaa.
Kyyninen ajatus on, että aivan kaikkea ei pidäkään parantaa, jotta tiestä ei synny suosittua raskaan liikenteen reittiä.
Omat eväät on kyllä hyvä ottaa mukaan tälle Sisä-Pohjanmaan väylälle, varsinkin illalla tai yöllä liikuttaessa. Palvelupisteitä on harvassa.
Nämä tieosuudet ovat kyllä tunnettuja ja kaikille lienee jonkinlainen projektimappi avattu odottamaan parempia finanssisuhdanteita (jotka tulevat kenties lentävien autojen aikaan). Näillä teillä pitää körryytellä siihen asti. Rekatkin jurraavat rajoittimen jousta kiristäen yhdeksääkymppiä. Motivaatioksi rekanperän katseluun vaikkapa 100-200 metrin päästä esittäisin köyhän miehen laskelman:
Matka 100 km, ajoaika satasen nopeudella 60 minuuttia, keskimääräisellä ysikympillä noin 67 minuttia. Aikaa kuluu enemmän 7 minuuttia. Yleensä auton kulutus vähenee vastaavalla nopeuden pienenemisellä noin litran sataselle. Eli säästöä syntyy nyt "halvan bensan" viikoina 1,30 euroa, Tämä palkka siis 7 minuutin auton ajelulle. Tästä saisimme kohtuullisen tuntipalkan 11,14 euroa puhtaan käteen.
"Tuntipalkka" on alakanttiin laskettu, koskapa todellinen kulutus rekkoja ohitellen kiihdytellen on enemmän kuin litran enemmän. Lisäksi verenpainelääkettä säästyy ja eukko pitää suunsa kiinni.
Meni, Matti, vähän asian viereenkin nämä jutut, mutta suunnilleen kaikki valtakunnan päätiet ja seututiet kolunneena pitää yrittää sopeutua nykyiseen ja tulevaankin valtakunnan tienhoitopolitikkaan. Vihreiden merkkien tiet tuskin enää paljonkaan lisääntyvät.
Aiotko sinä tosiaan nimittää kaupunginosiksi pieniäkin maaseutumaisia kyliä, kriteerinä se, että ne sattuvat sijaitsemaan kaupunki-nimitystä käyttävässä kunnassa? Jurvan kohdalla tilastollisen taajaman nimi on "Jurvan kirkonkylä". Ja miksi muuten heitit juuri Jurvan/Kurikan valituksen kohteeksesi?
Mitkä ovat sitten puolestaan suosikkitiesi muiden kuin moottoriteiden joukosta?
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-sanonta-valitukset-jurvan-kuntaan
Selventäisiköhän ylläoleva Jurvan kaupunginosa-aktiivin tuskaa.
Makuasioista ei kannata kiistellä - omalla listallani olisi joitakin selviä eroja. Valtatien 6 Koskenkylä - Kouvola osuus on yksi lemppareistani - ehkä siksi, että minä olen niitä jotka ohittelee rohkeasti :) Varsinkin uudelle linjaukselle rakennettu eteläosa, jolla ei ole paljoa liittymiä, on minusta yhtä mukava kuin vt 6:n toinen leveäkaistaosuus Utin ja Taavetin välillä.
Vt 9:n Jämsä - Jyväskylä on taas minusta vähän kaksijakoinen: suurimmaksi osaksi se on jäänyt ajastaan pahasti jälkeen, mutta Muuramen eteläpuolinen uusittu osuus sekä Jyväskylän lyhyt moottoritieosuus ovat mukavia valopilkkuja. Tampereen ja Jyväskylän välillä minua ärsyttää kuitenkin enemmän Tampereen pää. Liikennettä on paljon ja liikenne jonoutuu tosi usein (sitä enemmän, mitä lähemmäksi Tamperetta tullaan).
Vt 23:n Varkaus - Viinijärvi -osuutta muistettiin taas lisätalousarvion yhteydessä. Sitä ajanut varkautelainen kansanedustaja kirjoittaa: "Nyt nämä neljä viimeisintä väliä, Kurola ja Unnukkaniemi, Mustinsalo, Kortenmäki sekä Hoikanmäki ja Varkaudentien kohta saadaan työn alle." Minä en kyllä tuosta tekstistä ota tolkkua, mitkä tuossa on ne neljä väliä, joita aletaan parantaa.
Kantatie 65 Uuden Kuruntien päättymisen jälkeen on tosiaan kaukana kantatietasosta. Harmi sinänsä, koska se on lyhin reitti Tampereelta moneen paikkaan pohjoisen suunnassa.
Jurva nyt sattuu olemaan osa Kurikan kaupunkia, eli sen kutsuminen kaupunginosaksi hieman pilke silmäkulmassa tuskin on fundamentaali virhe. Onhan meilläkin mökki entisessä Hauhon kunnassa, nykyisessä Hämeenlinnan kaupungin Hauhon kaupunginosassa. Kuntaliitos oli harmin paikka. Osa matkasta muuttui kaupunkiajoksi ja siksi bensan kulutus kasvoi.
Jurvan kirkonkylä muuten aivan virallisesti on Kurikan kaupunginosa numero 18.
Mitä Jurvaan noin muuuten tulee, ilmaisu "valittaa voit Jurvan kuntaan" on laajojen kansalaispiirien vanhastaan tuntema. Sille on synonyymejä, joiden esittäminen olisi vastoin kommenttisääntöä, eli jätetään niiden selvittäminen oman aktiivisuuden varaan.
En malta odottaa sitä päivää kun vt 12 Lahti-Uusikylä välillä on 2+2/2+1 leveäkaistan sijaan. Ja mitä tulee vt 9 Tampere-Jyväskylä väliin, kyllähän kaiken järjen mukaan olisi ensin pitänyt kunnostaa Tampere-Orivesi sekä Jämsä-Jyväksylä välit ja jättää Orivesi-Jämsä sitten viimeiseksi.
Orivesi-Jämsä rakennettiin uudestaan 2000-luvun alussa, koska tämä taival oli sorateiden ajalta. Samanlaista ajokokemusta voi metsästellä nykyään yhdysteiltä ja huonommilta seututeiltä. Jyväskylä-Jämsä oli uudempaa valtatieversiota ja Orivesi-Tampere väli 1970-luvun alkupuolen töitä ja oli aikanaan hieno pätkä, taisipa olla nopeusrajoitusten alkuaikoina jopa 120 km/h rajoitusta Ruutanasta Orivedelle. Niinpä 2000-luvulla rakenettiin ensin uudestaan se kaikkien vanhin, kehnoin ja vaarallisin tieosuus. Toki nuo kaksi muutakin pätkää ovat vanhentuneet jo nykyisiin liikennemääriin.
Kantatie 65 on todella yksi niistä teistä, jotka on saanut uskoni horjumaan teiden luokitteluun. Muutaman kerran ajanut Kokkola-Ylöjärvi väliä tätä kautta ja en voi suositella huonolla kelillä reitiksi.
Toinen on kyllä valtatie 18 Vaasasta Tuuriin ajellessa, miten voi valtatieksi kutsua tietä jolla on peräkkäin kolme tasoristeystä saman radan yli.
8-tie ei maagisesti parane Uudenkaarlepyyn eteläpuolellakaan. Usein Kokkola-Vaasa väliä ajavana henkilökohtainen inhokkiosuus on mäkinen, kapea ja mutkainen osuus Koivulahden ja Kärklaxin välillä. Tien laatu Kokkolan ja Oulun välillä on kohtuullisen hyvä, vaikka useita 60 ja 80 alueita onkin. Itsekin usein kesäkeleillä valitsin kiertää Ylivieskan kautta 28/86 teitä Kokkolasta Ouluun ajaessa, siellä ei tarvinnut kameroistakaan stressata.
Ysitien Tre-Jkl osalta konkretisoituu se periaate, että nykyisyyttä on vaikea ymmärtää tuntematta historiaa.
Lähtökohtahan on, että se koostuu kolmesta aika erilaisesta palasesta:
1) Tampere-Orivesi kulki 1970-luvulle asti Kangasalan ja Ponsan kautta vanhaa maantietä, koska linjauksesta ei päästy yksimielisyyteen. Kun linjauksesta loppujen lopuksi päätettiin, saatiin 1960/1970-lukujen vaihteen ajankuvan mukainen varsin moderni tie.
2) Orivesi-Jämsä on hyvän vaikeassa maastossa kulkeva osuus, joka tokikaan ei ollut ennen uusimistaan sorateiden luokkaa, vaan se rakennettiin uudelleen 1950-luvun lopulla. Normit olivat kuitenkin vanhanaikaisia ja lopputulos ei pitkän päälle ollut kovin onnistunut.
3) Myös Jämsä-Jyväskylä on 1950/1960-luvulla uusittu; nelostienä muuten. Vaikka se on saman saman ajan normeilla tehty kuin Orivesi-Jämsä, maasto on Jämsän ja Korpilahden välillä helpompi.
Kun vuonna 2001 aloitettiin remontti, oli luontevinta, että pääpaino oli Oriveden ja Jämsän välillä. Tilanteesta kertoo, että hyvin suosituksi reitiksi oli Oriveden-Keuruun kantatien 58 valmistuttua Tampereen ja Jyväskylän välillä tullut 25 kilometriä pitempi koukkaus Keuruun kautta. Vain noin 30 vuotta vanhan tien modernin länsipään uusimiseen ei tuolloin nähty tarvetta. Urakkahan oli Oriveden ja Muuramen välinen, mutta loppujen lopuksi rahaa ei Jämsän itäpuolella riittänyt kuin lyhyehköihin ohituskaistoihin.
Vielä 1992 suunniteltiin Jämsän ja Jyväskylän välin muuttamista kokonaisuudessaan moottoritieksi. Nelostien siirto Päijänteen itäpuolelle kuitenkin viimeistään siirsi tämän ajatuksen Ö-mappiin.
mikko12: Koivulahden ja Kärklaxin väli paranee pian :) Vassor - Ölis ohituskaistaparin urakka tuli laskentaan tänään ja sen pitäisi olla liikenteellä ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä. Samaan urakkaan oli saatu 2 kilometriä aikanaan yksityistiejärjestelyistä nousseen riidan vuoksi tekemättä jäänyttä 1+1 -keskikaidetta Sepänkylän ohitustien jatkoksi.
Matti: eikö 2001 - 2003 tehdyssä Orivesi - Muurame remontissa rakennettu Korpilahden ja Muuramen välille yli 5 km pitkä keskikaideosuus, jolla ohituskaistat on ihan hyvän mittaisia? Jämsän ja Korpilahden väliset kaksi ohituskaistaparia, jotka ovat Tampereelle päin alimittaisia, ovat vanhempaa perua. Niiden kaiteistamisesta on vuoden 2023 loppuun asti voimassa oleva tiesuunnitelma, jota toivottavasti ei toteuteta sellaisenaan. Noi lyhyet ohituskaistat pitäisi pidentää samalla jos ne kaiteistetaan.
Vt 18 Seinäjoki-Jyväskylä on rehdisti sanoen täysi vitsi. Mikä ihmeen valtatie on sellainen, jolla on useampi rautatien tasoristeys ja joka kääntyy viidesti alle 200 km matkalla. Ja kaikista irvokkainta on se, että vt 16 taitaa olla edelleenkin sujuvin reitti Vaasan ja Jyväskylän välillä.
Joo, ratasillan ja Riihivuoren välillä on aika tarkkaan viiden kilometrin keskikaidepätkä, jossa ohituskaistojen päät ovat kohdakkain kilometrin verran. Kummankin ohituskaistan pituus on siis noin kolme kilometriä. Noin 50 kilometrin mittaiselle ei-moottoritieosuudelle se on melko vaatimaton lukema, vaikka yksittäisenä kaistaparina ratkaisu tietysti on hyvä.
Jyväskylän ja Jämsän väliselle tielle on ainakin vuonna 2013 tehty ELY-keskuksessa jonkinlainen suunnitelma tai selvitys, joka on palasteltu kolmeen vaiheeseen. Vähittäisrakentaminen nostaa sijoitusta inhokkilistalla, koska se moninkertaistaa liikennehäiriön keston.
Oma ehdotukseni on, että upotetaan Päijänteen pohjaan tunneli, johon ysitie siirretään. Sippulannniemen kärjestä Arvajalle on noin 60 kilometriä. Siitä tien voisi vetää metsien halki Länkipohjaan. Linjaus kulkisi osin samoilla seuduilla kuin Ouninpohjan ralliränni. Keltaisen talon hyppyrin kohdalla tien voisi viedä sillalle, jossa olisi lasipohjainen näköalatasanne. Olisi varmaankin harvinainen mahdollisuus seurata rallia turvallisesti yläpuolelta.
Eiköhän se ysitien Jämsä - Jyväskylä -välin vuoden 2013 suunnitelma ehdi hautautua moneen kertaan ennen kuin väliä päästään parantamaan toden teolla (joitakin yksittäisiä pieniä kohteita voi tulla, kuten rahoituksen jo saanut Himoksen eritasoliittymä). Ainakin nelostien Vaajakosken kohta ja Vehniä - Äänekoski -väli menevät Jyvässeudulla ysitien ohi, ehkä myös nelostien liittymäjärjestelyt Jyväskylän keskustan lähellä.
Valtatie 4 Äänekoski-maakuntaraja. On se tavallaan hauskempi kuin valtatie Pohjois-Pohjanmaan suunnalla, ihan vain maisemallisen ja geometrisen vaihtelun vuoksi. Ja ohituskaistojakin on, tosin sitä vanhaa tyyppiä, jolloin ohituskaista tarkoitti raskaalle liikenteelle tarkoitettua ryömintäkaistaa ylämäissä. Siksipä tämä vanha ohituskaistatyyppi oli jokseenkin tuntematon Pohjois-Pohjanmaalla.
Itäisen Suomen osalta suurimmat ongelmat ovat poikittaisväylissä. Valtatie 9 Jyväskylän ja Kuopion välillä on suorastaan ala-arvoisessa kunnossa. Rekan perässä saattaa joutua ajelemaan pitkästikin jos ei halua tehdä täysin reikäpäisiä ohituksia vastaantulijoita vaarantaen. Aika on ajanut myös Kuopio-Joensuu välin ohi erityisesti Tuusniemen kohdalla.
Valtatie 23 Viinijärvi-Varkaus välillä jakajana toimii Karvion Kanava Heinävedellä. Varkaus-Karvio on saanut osakseen kunnostusta mutta silti se on tukkoisempi kuin Karvio-Viinijärvi väli, joka on tienä huomattavasti sujuvampi. Vt23 Varkaus-Pieksämäki onkin vanhanaikaisuudestaan huolimatta varsin mukavaa ja avaraa tietä jossa ohikin pääsee tarvittaessa.
Vt5 varsinkin Kuopion ja Leppävirran välillä kaipaisi pikaista uusimista. Jotain suunnitelmia tästä on jossain ollutkin? Mikkeli-Juva on se toinen ongelmapaikka mutta onneksi se korjautuu pian.
Leppävirran ja Kuopion moottoritieosuuden välille on suunnitelmia, mutta ne ovat minusta ylimitoitettuja. Yli puolet matkasta tehtäisiin samanlaiseksi köyhän miehen moottoritieksi kuin mitä Kuopion moottoritien eteläpää on, loput ohituskaistatieksi eritasoliittymin. Liikennemäärät ei kuitenkaan perustele noin järeitä ratkaisuja ja H/K-suhde onkin 0,7:n luokkaa. Tuskinpa rakennetaan lähimmän kymmenen vuoden aikana. Uuden valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pitäisi naulata toteutettavat hankkeet 12 vuodeksi eteenpäin, jolloin ei ole väliä silläkään, mistä pääministeri tai liikenneministeri on kotoisin. Saas nähdä pitääkö kuri.
Eliaksen kommenttiin voisi todeta että nelostien ohituskaistat Äänekosken ja Pihtiputaan välillä ovat uudempaa suunnittelua kuin ryömintäkaistametodilla tehdyt 70-luvun todella lyhyet ohituspätkät. En tarkkaa vuotta muista (muistaako joku?) milloin esim. kuuluisan Petomäen ohituskaista tehtiin, ja muut. Oliko jotain 90-luvun alkuvuosia? Itse ajelen melko usein pohjoiseen Tampereen suunnasta. Reittejä on valittavana useita. Aikoinaan 80-luvulla tuli monesti mentyä Kokkolan kautta rantatietä. Se oli melko avara ja sujuvahko tie. Sittemmin reitti on vaihtunut nelostieksi tai hyvällä kelillä Alavuden ja Ylivieskan kautta tapahtuvaksi ajoksi. Pitkästä aikaa tuli ajettua Kokkola-Oulu välikin, ja pakko sanoa että hämmästyin kuinka tie on nykypäivänä täysin vetämätön kärrypolku. Pitkät 60km/h rajoitukset, liikenneympyrät ja kavennukset eivät oikein sovi valtatielle, ja kameroita on valtavasti. Matka ei etene, ei edes yöllä. Lisäksi ajamiseeen orientoituminen kärsii koska tien infra ei ole selkeää. Kokkolan eteläpuolella on suht hyvää ja suoraa tietä, mutta raskasta liikennettä on paljon. Käytännössä rannikkoreitti ei toimi enää lainkaan realistisena vaihtoehtoisreittinä Tampereelta pohjoiseen.
Tässä tulikin jo monta inhokkia, voisin mainita omat henkilökohtaiset inhokkini listan kohteiden lisäksi:
Vt4 Kemi-Haukipudas
Runsaasti raskasta liikennettä ja liikennemäärät muutenkin suuret, ohituspaikkoja vähän. Remontissa valmistuvat ohituskaistat parantanevat tilannetta huomattavasti. Ongelmaksi kuitenkin jää sekundaaritien puutos, minkä johdosta lähes koko Lappi on riippuvainen nelostien liikenteen sujuvuudesta etelään päin. Iin kohdasta en edes aloita...
Vt9 Kuopio-Jyväskylä
Mutkainen, mäkinen ja kameroiden kyllästämä. Näistä johtuen vaarallisia ohitteluja ja sahaavaa liikenteen nopeutta. Muutamia vaarallisia risteyksiä, joista liittyminen päätielle hankalaa, esimerkkinä valtatie 23:n risteys Hankasalmella.
Kt63 Ylivieska-Kauhava
Kuten sanottua, Ylivieska-Sievi-väli onneton. Kruunupyyn ruotsalaiskylien kohdat tuovat myös mieleen viime vuosisadan vähän liiankin elävästi. Ilmeisesti ollaan korottamassa valtatieksi? Onneksi remonttia ja uutta linjausta tulossa.
Vt18 Seinäjoki-Jyväskylä
Suomen valtateiden häpeäpilkku. Ei kaivanne perusteluita.
Kt52 Somero-Joxu on mainio! Rekkaliikenne on pääasiassa puolalaista ja ne eivät juurikaan hidastele, paitti ajaessaan jonkun Glof+:n tai kasvaimen kiinni. Viime talvi oli siitä erikoinen, ettei Koisthuhdan risteyksen hyppyrissä ollut ulosajon merkkejä.
Isompi harmi koko tieosuudella on ääliömäiset taajamarajoitukset, Somerolla 60 putosi ensin 50 ja kameratolppasyistä rajoitusta venytettiin Jokioisten suuntaan, keskellä peltoa. Salossa körötellään 60/50 kilsatolkulla ja Racepörrin Tammisaaren kaupunginosaankin tullaan hipihiljaa, tyhjiä jalkapallokenttiä häiritsemättä. Lisäksi Somerolta Suur-Saloon tultaessa keskellä peltoa on kameratolpilla vahvistettu 80:n rajoitus muistuttamassa erään ykköstyypin eukon kuolinpaikasta. Sivuteillä STOP-merkit ja näkyvyyttä 300 m joka suuntaan. Muistokivi olis varmaan tullut halvemmaksi.
En ihan ymmärrä vt4:sta tässä listassa. Äänekoskelta pohjoiseen tie on hyväkuntoinen ja sujuva, satasta pääsee ajamaan lähes kokoajan ja ohituskaistoja on tiheästi. Raskasta liikennettä toki on ja mäkiäkin, mutta eipä ne mäet paljoa menoa haittaa vaan tuovat mukavaa vaihtelua matkantekoon. Sujuvampia ne mäet on kuin vt9:llä Jyväskylän molemmin puolin. Tämä Äänekosken pohjoispuolinen osuus on kyllä selkeästi parempi kuin vaikkapa tääläkin jo mainittu vt9 Jyväskylä-Kuopio tai sitten vielä mainitsemattomista vt12, Nastola-Kouvola, vt9 Aura-Kylmäkoski tai vt3 Hämeenkyrö-Jalasjärvi.
Näköjään vt12 olikin tuossa listattuna juuri top10:n ulkopuolelle jääneenä.
Tuo on osin totta, että Humaljoen Leppävirran välille suunnitellut parannukset ovat osin ylimitoitetuja. Jatkuva 2+1/1+2 riittäisi ks. osuudelle. Periaatteessa voisivat suunnitella Humaljoki-Varkaus -välin samallaiseksi. Leppävirran kohdalla toimisi tietysti 2+2 ratkaisu.
Jos joku haluaa mennä toteamaan ks. pätkän "toiminnallisuuden" niin seututie 533:n(Koskentie) ja VT5 risteys arkena klo 15-16 välillä on sellainen. Raskaalla ajoneuvolla saa laskea minuutteja, kuinka kauan menee liittyä liikenteen sekaan.
St 533:n ja vt 5:n risteys ei edes kuulu tuohon Leppävirta - Humalajoki -suunnitelmaan, vaan suunnitelma alkaa vasta siitä risteyksestä pohjoiseen päin (ilman että ko. risteystä uudistettaisiin siinä suunnitelmassa). Leppävirran kohdalle on tehty erikseen aluevaraussuunnitelma, jossa tuo risteys olisi eritasoliittymä.
Leppävirran ja Varkauden väli on jossakin vaiheessa perusparannettu, joten sen remontoimisella uudestaan ei minusta ole kiire.
Lyhyistä pätkistä ikävimpänä pidän Turku-Lieto -väliä, joka on 50/60/70-rajoituksineen huonoa seututietasoa. Valitettavasti Liedon kunta ei ole hyväksynyt mitään useista keskustan ohittavista suunnitelmista ja niin vain tuo reitti on edelleen merkitty valtatieksi 10. Aavistuksen se on osin rinnalla kulkevaa muinaista Härkätietä vielä nopeampi, mutta vain hitusen!
Lähetä kommentti