Kesäkuussa 2020 voimaan astunut uusi tieliikennelaki sisältää yhtä sun toista pientä hienosäätöä. Suuria mullistuksia ei kannattanut odottaakaan, koska Suomi on sitoutunut yhteiseen normistoon mentyään mukaan Wienin tieliikennesopimukseen.
Lakia on tehty myös norminpurun hengessä ja sellaisia säännöksiä, jotka ovat "aina" olleet, mutta joille ei ole mahdollista löytää vedenpitävää perustetta, on siivoiltu pois. Pysäköintikiekkoon liittyvät pikkumaiset säädökset poistettiin jo aikaisemmin, mutta nyt ei enää kiekkokaan ole pakollinen. Monikaistaiselle tielle kääntymistä liberalisoitiin; oikeastaan vahvistettiin vallitseva käytäntö lailliseksi tavaksi toimia.
Mukana on pari muutosta, jotka ovat järkyttäneet kansakuntaa: Vetoketjun käyttöön määräävä liikennemerkki ja kaksisuuntaisen kadun vasemmalle puolelle pysäköinti. Viimeksi mainittu toki vain taajamassa; ei sitä nyt pidä heittäytyä aivan irvokkaaksi.
Nurjalle puolelle pysäköinnistä on eri maissa vaihtelevia käytäntöjä. Saksassa tietysti Ordung muss sein, eli vasemmalle ei ajatellakaan pysäköitävän. Myöskään Kallekustaalandiassa ei moista rikosta pidä mennä tekemään. Varsin monessa Euroopan valtiossa kyseessä kuitenkin on vakiintunut käytäntö.
Amsterdam. Liikenneturvallisuustyön edelläkävijänä tunnettu Hollanti sivumennen sanoen sallii pysäköinnin T-risteyksessä.
Suomalaiseen keskustelukulttuuriin kuuluu se, että asiasta kuin asiasta nostetaan jalustalle mahdolliset ongelmat, mutta eduista vaietaan kuin hameväki rauhanyhdistyksessä.
Tieliikennelakia koskevissa lausunnossaan Poliisihallitus esitti käytännön hylkäämistä. Myös Liikkuvan poliisin perinneyhdistys ry heräsi ja esitti pykälään muutoksia. Liikenne- ja viestintäministeriön käsi ei poliisin suuntaan ollut altis eikä hellä, vaan lättyä tuli. Tosin poliisin pääasiallinen intressi oli saada liikennevirhemaksusta poliisia mahdollisimman vähän työllistävä oikeusturvan kustannuksella, mutta se on sitten eri juttunsa.
Kööpenhamina
Vasemmalle pysäköintiä on kauhisteltu parista syystä: Kadun ylitse vasemmalle ajaminen on vaarallista ja matkustaja joutuu poistumaan kadun puolelle. Aivan.
Tosin tässäkin tapauksessa kolikolla on kaksi puolta. Ennen lainmuutosta vasemmalle puolelle pysäköinti edellytti U-käännöstä, jos kadulla oli tilaa. Ja jos poistumissuunta oli sama kuin tulosuunta, myös pysäköinti päättyi U-käännökseen. U-käännöstä ei yleensä pidetä erityisen turvallisena operaationa.
Mitä matkustajaan tulee, myös vanhan lain nojalla matkustaja joutui poistumaan kadun puolelle, mikäli istui vasemmalla. Uuden lain mukaan vasemmalle pysäköitäessä kuljettaja pääsee turvallisesti astumaan trotuaarille, mitä seikkaa kriitikot eivät liene panneet merkille. Ja tilastollinen totuus on, että 1-2 kahden hengen kuormalla kuljettajia on autossa keskimäärin enemmän kuin matkustajia, eli tällöin kadun puolelle astuminen itse asiassa vähenee.
Reims
Korkeisiin sfääreihin arvostelu nousi kuitenkin eräitä aikoja sitten, kun maan johtava päivälehti julkaisi valveutuneen kansalaisen yleisönosastokirjoituksen. Kansalainen oli sitä mieltä, että järjestely on huonon liikennekulttuurin jatkumo. Hän nimittäin päättelee katujen kulkusuunnan pysäköityjen autojen suunnan perusteella, ja nyt se ei enää käy päinsä. Hävytöntä meininkiä. Kukapa noita asiaa koskevia liikennemerkkejä opettelemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti