Tukholmassa on esitelty uuden poikittaisreitin tiesuunnitelmaa. Kyseessä on nimellä "Tvärförbindelse Södertörn" kulkeva hanke nykyisen tien 259 uudelleenrakentamiseksi kokonaan.
Tie 259 kulkee osin esikaupunkialueen reunoja ja osin maaseutua Tukholman eteläpuolella teiden E4/E20 ja 73 välillä. Nykyinen tie on osin kaksikaistainen ja osin nelikaistainen ja se on paikoin katumainen.
Tukholman tieverkko on perinteisesti ollut lähes yksinomaan säteittäinen. Tie 73 on vilkasliikenteinen tie, joka kulkee Tukholman ja Nynäshamnin väliä. Pohjoisosassaan tie on jäänyt taajama-asutuksen keskelle ja liikennemäärät ovat luokkaa 40.000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nynäshamnin sataman viereen on valmistunut uusi Norvikin satama, joka tulee lisäämään nykyisen tieverkon kuormitusta.
Tie 73 Enskedessä
Yhdessä jo valmiina olevan Norrortsledenin ja rakenteilla olevan Tukholman ohikulkutien kanssa uusi tie 259 muodostaa kaupungin uloimman kehätien, jonka toivotaan ottavan kannettavakseen merkittävän määrän liikenteestä.
Kehätieratkaisu
Uusi 259 on nelikaistainen väylä, ja se osin rakennetaan uuteen maastokäytävään. Noin viisi kilometriä tiestä painetaan tunneleihin luonnonsuojelu- ja ulkoilualueiden turvaamiseksi.
Liittymä E4/E20:n kanssa tulee muuttamaan maisemaa merkittävästi. Itse liittymä kohtalaisen tavanomainen kolmio. Sen alle jää Vårbyn liittymä, joka nykymuodossaan katoaa.
Havainnekuva Gömmaren-liittymästä kohti kaakkoa. Tukholman keskusta vasemmalla. 259 sujahtaa tunneliin.
Liittymän tiesuunnitelma
Liittymä sijaitsee pari kilometriä etelään Kungens Kurvasta, jossa ohikulkutie erkanee nykyisestä sisääntulotiestä. Liittymien väliin on suunnitteilla varsin massiivinen kanavointijärjestely. Eiköhän suunnitelma synnytä parranpärinää ja melkoista diskuteerausta. Kaistoja nimittäin on rinnan enimmillään 16 kappaletta.
Kaistoja. Kevyen liikenteen reitti merkitty keltaisella
Huddingen keskustan nurkille tien 226 risteys on suunniteltu kolmitasoiseksi liikenneympyräratkaisuksi. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus. Tukholman ja Malmön välinen eteläinen päärata kulkee 226:n rinnalla suunnilleen tämän tasossa. Niinpä liittymässä alimpana kulkee 259, keskikerroksessa 226 ja rautatie ja ylimpänä on liikenneympyrä. Jonkin verran nousua on siis tiedossa; siksi pitkähköt rampit 259:n suuntaan
Havainnekuva teiden 226 ja 259 liittymästä kohti pohjoista
Suunnitelmat ovat paraikaa esillä ja kansalaisten arvioitavina. Suunnitelmien puolesta rakentamisvalmius on vuonna 2023. Jos rakentamiseen osoitetaan riittävästi rahaa, arvioitu rakentamisaika on noin kymmenen vuotta.
5 kommenttia:
Ruotsissa on siitä hauska ilmiö, että siellä ollaan olevinaan kovin ympäristötietoisia, mutta tällaisia aika massiivisia tieratkaisuja tehdään siitä huolimatta. Suomessa pääkaupunkiseudulla autoliikenteestä melkein vähennetään kapasiteettia enemmän kuin tehdään uutta.
Odottelen parranpärinää mikä eilen nettiin kommentoitavaksi tulleesta nelostien tiesuunnitelmasta Helsingissä tulee. Malmin lentokentän tilalle tulevalle asuntoalueelle tehdään uusi eritasoliittymä Kehä I:n ja vt 7:n liittymien väliin. Suunnitelmassa on tuon uuden eritasoliittymän (Ilmasillan eritasoliittymä) kohdalla kahdet eri rinnakkaisrampit (yhdet uudelle liittymälle, toiset Kehä I/vt 7 -kompleksille). Parhaimmillaan siinä on 12 kaistaa rinnakkain (ja vielä 2 lisää, jos lasketaan ramppien yläpäiden kääntymiskaistat ja bussipysäkit).
Jospa Tukholmassa ymmärretään realiteettina se, että satama synnyttää maaliikennettä ja sen ilmastovaikutus ei ole positiivisimmillaan myöskään taajamaruuhkassa köröteltäessä. Siellä omaan jalkaan ampumisen ideologia ei ole niin vahva kuin Punavuoden ympäristössä. Tiekään ei osu Tukholman kaupungin alueelle, mikä saattaa helpottaa päätöksentekoa.
Tuosta nelostien suunnitelmasta ja sen hetkisestä suunnittelutilanteesta on parin vuoden takainen artikkeli Tattarisoppaa.
Tuota projektia voi hieman verrata siihen mitenkä täällä suunnittelu ja toteutus kehä 3:sen levennys(parannus) vt1:sen ja kt51:sen välillä etenee.
Veikkaan että ruotsalaiset vievät tässä(kin) voiton.
Kiitos kiinnostavasta ja sopivan humoristisesti kirjoitetusta blogista. Suomen tienpitäjien touhuista on aina kiinnostava lukea. Olen pidempään tuumaillut, että ely-keskuksilla on jokin vimma luovuttaa teitä kuntien hoidettavaksi. Onko valtion raha niin tiukassa, vai ovatko kunnat aina niin auliita maksamaan vetovoiman lisäämiseksi? Esimerkiksi Laukaassa toteutui uusi "sisääntulo osoittava" liikenneympyrä, kun kunta rahoitti 2/3 - muuten olisi hanketta varmaan odotettu ikuisesti. Juuri Nelostien parannuksen yhteydessä ELY kauppasi yhdystietä kaupungille (ELY:n lausuntopyyntö https://bit.ly/3posvah ja kaupungin vastaus https://bit.ly/3pthMeN). Voisitko tästä kirjoittaa postauksen?
Myös yritysten osuus hankkeiden toteutumisessa voisi olla kiinnostava lisä, esimerkkinä Valion satsaus valtie 3:n eritasoliittymään Riihimäellä.
Valion liittymästä on lyhyehkö kommentti artikkelissa Liittymiä vuodelta 2015.
Lähetä kommentti