Uudessa tieliikennelaissa on hämmentävä kohta, jonka perusteella liikennemerkkillä osoitettu rajoituslukema poikkeaa todellisesta rajoituksesta.
Kyseessä on liikennemerkki C27, "ajoneuvon suurin sallittu telille kohdistuva massa". Mitä esimerkiksi tarkoittaa tämä liikennemerkki:
Kyllä, se osoittaa, että suurin sallittu telimassa on 14 tonnia. Periaatteessa. Mutta lakiin liittyy taulukko, jota käytetään, jos telissä onkin akseleita kolme tai useapi.
Eli jos ajoneuvossa on kolmiakselinen teli, kyseisen merkin saa ohittaa 18 tonnin telimassaisella ajoneuvolla, jos telissä on kolme akselia.
Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että poikkeama merkin esittämästä ilmaistaan vain 14, 18 ja 21 tonnin rajoituksille, eikä millään kaavalla. Jos merkissä onkin 16 tonnin rajoitus, paljon se on kolmiakseliselle telille? 16 tonnia liikennemerkin mukaan? 18 tonnia, kun 14 tonnillekin se on 18 tonnia? 20,5 tonnia interpoloiden 18 ja 23 tonnin välistä? Virallinen tarina ei kerro.
Vielä vallitseva käytäntö merkitä kolmiakselisen telin rajoitus lisäkilvellä on peräisin vanhan tieliikenneasetuksen ajalta.
10 kommenttia:
Lainkirjoittaja on nyt koettanut kirjoittaa kieli keskellä suuta massasta painon sijaan, ettei fysiikanopettaja suutu. Ehkä tässä myös varaudutaan kaukonäköisesti painovoiman vaihteluihin sillan sijaintipaikalla. Tosin jos näin kävisi, en ole ihan varma että juuri ajoneuvon massa (eikä paino) määrää kestääkö silta.
Näin termejä oikeaoppisiksi hioessa on lakiin (152 §) syntynyt sellainenkin käsite kuin "sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin painoinen auto".
("Telille kohdistuva massa" kai tarkoittaa fysikaalisesti sitä massan osaa, jonka paino kohdistuu telille.)
Tollaista viimeisen kuvan kylttiä näytettiin kerran direktiivikoulutuksessa ja kysyttiin mitä mikäkin numero tarkoittaa. Kukaan osallistujista ei tiennyt edes lähellekään kaikkia.
Näissä jutuissa täytyy löytää jokin toimiva kompromissi puhdasoppisuuden ja ymmärrettävyyden välillä.
Pitää paikkansa, että massan vaikutus rakenteeseen on fysikaalinen suure paino. Tämä tuli opituksi jo fuksina Polilla statiikan kurssilla. Mutta tämä on vasta osatotuus. Painon yksikkö ei ole kilogramma vaan newton. Siitähän soppa syntyisi, jos yhtäkkiä liikennemerkeistä putsattaisiin 15 tonnia ylitse ja vaihdettaisiin tilalle 147 kilonewtonia.
Sekin pitää ottaa huomioon, että massa on skalaarisuure ja paino vektorisuure. Siitä 15 tonnin massasta 147,2 kilonewtonia suuntautuu paikallisen painovoimavektorin suuntaisesti. Jos tien pinta onkin esimerkiksi viisi astetta vinossa, paino tien pintaa vasten onkin "vain" 146,6 kilonewtonia. Massan kaltainen skalaarisuure on käytännöllisempi, koska se on riippumaton ajoneuvon asennosta painovoimakentässä.
Jos tarkalle tasolle mennään, myös termi "nopeusrajoitus" on ilmiselvästi virheellinen, koska kysehän on vauhtirajoituksesta. Vastaavasti kuin massa ja paino, vauhti on skalaarisuure ja nopeus vektorisuure. Lakitekstistä ei mitenkään käy ilmi, että nopeusrajoituksella tarkoitettaisiin nimenomaan nopeutta tien pysty- ja vaakatangentin suuntaan. Koska rajoitus on sama silloinkin, kun ajoneuvon liikkeessä on nollasta poikkeava tien poikittaissuuntainen komponentti, esimerkiksi ohituksen aloitus- ja lopetustilanteessa, on ilmiselvää että lainsäätäjä huolimattomasti termillä "nopeus" tarkoittaa vauhtia.
Mutta kuten entinen kollega totesi: "Ei-insinöörien kanssa on vaikea keskustella, koska ne eivät käytä eksaktia terminologiaa".
Jos lisää haluaa saivarrella, niin fysikaalisestihan liike on aina suhteellista, eikä sitäkään ole taidettu laissa sanoa, että nopeus mitataan nimenomaan suhteessa tiehen (tai yleisemmin maanpintaan).
Sinällään ristiriita puhdasoppisuuden ja ymmärrettävyyden välillä olisi usein ratkaistavissa kirjoittamalla fysikaalisesti tarkka määritelmä lain Määritelmät-pykälään. Eli esimerkiksi nopeus tieliikennelain tarkoittamassa mielessä voitaisiin määritellä lain 2 §:ssä ja tämän jälkeen puhua muualla laissa nopeudesta niin kuin ennenkin. Olisivatpahan insinööritkin tyytyväisiä. :-)
Itse asiassa on olemassa mittayksikkölaki, joka määrää että jos jotain asiaa mitataan lain nojalla, mittaustulos pitää ilmaista mittayksikköasetuksessa mainituilla tai niistä johdetuilla yksiköillä. Koska asetus määrää massan yksiköksi kilogramman ja voiman yksiköksi newtonin, hieman kyseenalaisista ilmaisuistaan huolimatta tieliikennelaki on rakennettu aivan oikein sen asian suhteen, josta tämä rönsy lähti liikkelle: Puhutaan massasta, eikä tätä asiaa tarvitse erikseen määritellä tieliikennelaissa. Asetuksen nojalla olisi sitten mahdollista käyttää muitakin yksiköitä kuin erikseen sallittuja, jos ne määritellään kyseisessä säädöksessä.
Vauhtihan on matkan ensimmäinen derivaatta ajan suhteen. Ehkä tieliikennelaista on tarkoituksella jätetty avaamatta se matopurkin kansi, jonka alta löytyy muun muassa se, että derivaatan määritelmän mukaisesti mittausjakson pitäisi lähetä nollaa, mihin tunnetuilla mittalaitteilla ei ole mahdollista päästä. Eli sen lisäksi, että vauhti ja nopeus ovat aina suhteellisia jonkin suhteen, ne ovat aina approksimaatioita.
Mittayksikkölain- ja asetuksen perusteella esimerkiksi Ilmatieteen laitos voisi vallan mainiosti edelleen käyttää ilmanpaineen yksikkönä millibaaria hehtopascalinsa asemesta.
Mitäs jos siirrettäisiin keskustelu takaisin sinne tie- ja liikenneasioiden osastolle?
Joo. Siirryn luonnollisen kielen vivahteikkuuteen. Räjäytystyömaiden lisäkilpi "Valmistaudu pysähtymään" pitäisi mielestäni muuttaa asuun "Varaudu pysähtymään". Monella työmaalla räjäytetään kerran viikossa kerran. Sotaankin valmistautuminen on hieman eri asia kuin sotaan varautuminen. Nähdäkseni. Totta lienee sekin, että varoittaminen "raskaimman jälkeen" lisännee valppautta, muttei suden tuloakaan pitäisi koko ajan toitottaa. Mene ja tiedä.
Oikeastihan esimerkiksi vetokytkimeen ei kohdistu massaa, vaan voima, mutta tieliikennelaissa on kehitelty epäfysikaalinen "vetokytkimeen kohdistuva massa". Myös käsite "massaltaan jonkin painoinen" on aika epäfysikaalinen. Että jos siihen massafundamentalismiin lähdetään niin ei mennyt laissa putkeen.
Onhan siellä vielä tällainenkin: "Alaspäin painava voima saa olla enintään 10 prosenttia perävaunun akseleille sallitusta massasta". Kyllä nyt on varmasti fysiikanopettaja iloinen, kun voima on 10 % massasta.
Näissä on paljon opeteltavaa. Meidän tuttu on osallistumassa ammattikuljettajan direktiivikoulutukseen. Mielenkiinnolla odotan, että saan kuulla hänen kokemuksiaan. Nuo painorajoitetut sillat ovat hieman jännittäviä minun mielestäni. https://www.koso.fi/palvelut/ammattipatevyyskoulutus
Lähetä kommentti