Pimenevien iltojen ratoksi Teillä ja Turuilla esittää ratkaistavaksi tusinan verran kysymyksiä pohdittavaksi. Ne kaikki jollain tavalla liittyvät Suomen tieverkkoon. Kysymyksissä haetaan paikkaa tai tietä.
- Kaupungin laitamilla on risteys, jossa on saman numeroisen kantatien läntinen päätepiste kuin ennen oli itäinen. Risteyksestä pääsee toiselle kantatielle, jonka pääviitoituskohde on toinen, kuin minne kantatie johtaa.
- Risteyksessä kohtaavat valtatie ja kantatie, jotka kumpikin kääntyvät. Suoraan ajettaessa mihin suuntaan tahansa valtatieltä siirrytään kantatielle tai päinvastoin.
- Ensin siinä kohtasivat kääntyvä valtatie ja toisen valtatien pääpiste. Sitten päättyvää jatkettiin ja risteyksen yksi haaroista kantoi kahta numeroa. Kääntyvä valtatie siirtyi muualle ja nyt risteyksessä kohtaavat sen kautta kulkevan valtatien lisäksi kantatien ja toisen valtatien päätepiste.
- Mikä on se kaupunki, jossa alle viiden kilometrin päässä keskustasta on kolmen kantatien päätepiste ja alle 30 km:n päässä lisäksi kahden muun?
- Missä kaupungissa sijaitsee risteys, jossa kolmen eri tienumerokilven numeroina esiintyy vain yksi tietty numero?
- Yhdellä valtatieparilla kaksi toisistaan erillistä multipleksiä, eli tieosuutta, jotka on numeroitu kummallakin numerolla. Mitkä nämä tiet ovat ja missä osuudet sijaitsevat?
- Eritasoliittymässä, jonka jälkeen moottoritie päättyy, kohtaavat risteävinä teinä kaksi erinumeroista kantatietä. Missä?
- Missä valtatien ja kantatien risteyksessä numerot ovat "lähinnä" toisiaan eli niiden erotus on pienin?
- Kaupungissa kohtaavat kaksi valtatietä, joista kumpikaan ei ole päätepisteidensä välinen lyhyin tie. Lisäksi se on kahden sellaisen valtatien päätepiste, jotka haarautuvat omiin suuntiinsa noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Mikä kaupunki?
- Eräällä valtatiellä on kohta, jossa se runsaan kahden kilometrin matkalla ylittää maakuntarajan kahdesti ja kulkee kolmen eri maakunnan alueella. Tästä noin 50 kilometrin päässä on kohta, jossa runsaan 15 kilometrin matkalla tie kulkee neljän eri maakunnan alueella. Mikä tie?
- Yksi Suomen valtateistä kohtaa toisen valtatien vain yhdessä paikassa, kun kaikilla muilla kohtaamisia on vähintään kaksi. Mikähän tämä yksinäinen susi on?
- Kolmen tai useamman valta- ja kantatien rajaama alue voi olla hyvin suurin tai varsin pieni. Esimerkiksi tiet 18, 23 ja 58 rajaavat Keuruulla, Petäjävedellä ja Multialla noin 290 neliökilometrin kokoisen kolmiota muistuttavan alueen. Kun jätetään laskuista Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kehäteiden sisälle jäävät alueet, mikä tällaisista alueista on Suomen pienin?
Vastauksia tarjolla viikon–parin kuluttua.
14 kommenttia:
Osa on kinkkisiä, osaan löytäisi vastauksen kartasta, mutta osaan osaan vastata suoraan:
2. Ylöjärven Elovainio, vt 3 / kt 65
4. Rovaniemi. Kantatiet 78, 79 ja 81 tulevat kaupunkiin asti. 82 erkanee nelostiestä Rovaniemen itäpuolella ja 83 79:stä pohjoispuolella.
6. Valtatiet 9 ja 23. Osuudet ovat Jyväskylä - Hankasalmi ja Joensuun länsipuolella
8. Vt 23:n ja kt 44:n risteys Kankaanpäässä
11. Vt 21
Edellisiä vastauksia toistamatta:
9. Kajaani (kohtaavat 5 ja 6, päättyvät 22 ja 28)
12. Lapualla (rajaavina 16, 19 ja 66)
10. Vt 2. Uusimaa (Lohja) - Varsinais-Suomi (Somero) - Kanta-Häme Tammela) ja Kanta-Häme (Humppila) - Varsinais-Suomi (Loimaa) - Pirkanmaa (Punkalaidun) - Satakunta (Huittinen)
12. Vahvana ehdokkaana vt 1, vt 2 ja vt 25. Vihdin Nummelassa ja Lohjan rajalla
Edellisiä toistamatta:
1. Iisalmi (Tämä sillä oletuksella, että 87 ei aiemmin jatkunut Nurmekseen. En jaksa tarkastaa.)
7. Siilinjärvi (vt 5, kt 75, kt 77)
11. vt 21
Kyllä tuo Oulan mainitsema Lapua taitaa olla aika paljon pienempi vastaukseen 12 ;)
5. Raahe (8, 88 ja E8)
Edellisiä toistamatta
3. Nykyinen valtateiden 9 ja 24 sekä kantatien 56 risteys Jämsässä.
Aiemmin risteyksessä kääntyi valtatie 4 Lahden ja Jyväskylän suuntiin, kun taas Turusta Tampereen kautta linjattu valtatie 9 päättyi Jämsään.
Sittemmin valtatietä 9 jatkettiin Jyväskylän kautta Kuopioon saakka.
Ja lopulta valtatie 4 siirtyi Päijänteen itäpuolelle.
Kantatien 56 edeltäjiä Jämsän päässä ovat olleet muun muassa tiet 6032, 603 ja 347.
Mielestäni Oulan vastaus 12:een on tosiaan oikein. Lapualla teiden 16, 19 ja 66 rajaama alue on noin 1,9 neliökilometriä.
Seuraavana tulee Seinäjoen kuvio teiden 18, 19 ja 67 rajaamana: noin 8,4 neliökilometriä.
Kolmannen sijan saa Tololanmäen/Puutteenperän alue Kajaanin koillispuolella. Tiet 5, 22 ja 89 rajaavat noin 13,5 neliökilometrin alueen.
Aika pieni on myös eräässä vastauksessa mainittu Lohjanharjun kolmio. Sen pinta-ala on noin 23,3 neliökilometriä.
Pinta-alaltaan suurimmat kysymyksenasettelun mukaiset alueet ovat valtatie 20 ja kantatien 78 ympärillä. Suurin (4, 20, 78) on pinta-alaltaan vajaat 9500 neliökilometriä. Viiden suurimman joukosta vain yksi alue on muualla eli teiden 5, 6, 9, 23 ja 71 rajaama Haukivesi-Orivesi-seutu.
Noloa etten tuota Jämsää huomannut kun itse täällä asun.
Puolustaudun toteamalla, etten muistanut 9-tien päättyneen. On tainnut pari kertaa jäät lähteä Päijänteestä sen jälkeen.
Olisikohan näin:
1. Iisalmi. Nykyisin kantatie 87 johtaa vain sieltä itään, Nurmekseen, mutta ennen se on johtanut sieltä länteen, nykyistä valtatietä 27 pitkin Kalajoelle.
2. Ylöjärvellä; siellä kohtaavat valtatie 3 (Helsinki-Vaasa) ja kantatie 65 (Tampere-Kuru-Virrat).
3. Jämsässä. Aikoinaan sen kautta kulkivat valtatie 4 ja siihen päättynyt valtatie 9; myöhemmin valtatietä 9 jatkettiin Jyväskylään, Kuopioon ja lopulta Niiralaan; vielä myöhemmin valtatie 4 siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse, jolloin sen osuus Lahdesta Jämsään muutettiin valtatieksi 24, mutta sen päästä Jämsästä Mänttään johtaa kantatie 56.
4. Rovaniemi. Kaupungin keskustan läheltä alkavat kantatiet 78, 79 ja 81, hieman kauempaa kantatiet 82 ja 83.
5. Valtatie 8 ja kantatie 88, jotka kohtaavat toisensa lähellä Raahea. Edellinen jatkuu sieltä sekä etelään että pohjoiseen, kun taas tie 88 päättyy sinne, joten kaikkiaan kolmeen suuntaan johtavien teiden numeroissa on vain kahdeksikkoja.
6. Valtatiet 9 ja 23; jonkin matkaa Jyväskylästä itään ja jälleen Joensuusta länteen.
7. Vantaalla kantatiet 45 (Tuusulanväylä) ja 50 (Kehä III); näistä edellinen on moottoritie ja jatkuu vielä jonkin verran tästä liittymästä pohjoiseen.
8. Valtatie 12 ja kantatie 41, Huittisissa
9. Pori; siellä risteävät valtatiet 2 (joka jatkuu nykyisin Mäntyluotoon saakka) ja 8 ja läheltä alkavat valtatiet 11 ja 23.
10. Valtatie 12: ensin Uusimaa (Karkkila), Varsinais-Suomi (Somero, varsin lyhyen matkaa) ja Häme (Tammela); noin 50 kilometriä pohjoisempana ensin Häme (Humppila), Varsinais-Suomi (Loimaa), Pirkanmaa (Punkalaidun) ja Satakunta (Huittinen).
11. (Tämä oli helpoin.) Valtatie 21, Tornio-Kilpisjärvi
12. Tästä en ole lainkaan varma, mutta yksi mahdollinen ehdokas olisi: valtatiet 10 ja 12 sekä kantatie 57; alue Hämeenlinnan, Tuuloksen ja Pälkäneen välillä.
Oula, Ysitie päättyi Jämsään syksyyn 1970 asti.
Liikenneministeriö teki päätöksen numerointimuutoksesta lokakuussa 1970 ja työvoimaministeri Veikko Helle leikkasi Jyväskylä-Kuopio-välillä nauhan 19.11.1970. Tarkempi paikka on noin 350 metriä Huoripojanlammesta pohjoiseen nykyisen Janoisen Karhun kupeessa.
Päijänne on ollut tuon jälkeen muistaakseni kerran vähintään osittain jäätön koko talven. ;)
Ehdotuksena aikaisiempien vastausten lisäksi:
2. Pieksämäellä vt23 ja kt72, molemmat kääntyvät samassa risteyksessä.
Pieksämäen Naiskankaalla ei täyty kuitenkaan ehto "Suoraan ajettaessa mihin suuntaan tahansa valtatieltä siirrytään kantatielle tai päinvastoin." Siellä yhtenä haarana risteyksessä on Naiskankaantie, joka ei ole valta- eikä kantatie.
Helponpuoleisia ovat 2): Ylöjärvi: vt 3/kt 65 ja sitten 7): Siilinjärvi Kuopiosta pohjoiseen, sikäli kuin moottoritie on jatkettu sinne asti: kt:t 77 Viiitasaareen ja varmaankin 75 Nurmekseen t. muualle Pohjois-Karjalaan.
Lähetä kommentti