Nuorenparin matka saattaa päättyä lyhyeen, jos treffit tehdään varomattomasti esimerkiksi Isokaaren ja Puistokaaren kulmaan Helsingin Lauttasaaressa. Kulmia kun on kaksi. Voi olla, että kumpikin luulee toisen tehneen oharit.
Maantieverkostolla on koko joukko risteyksiä, joissa kohtaavat samat tienumerot. Kun jätetään laskuista viisinumeroiset yhdystiet, vanhat rinnakkaisteiksi jääneet valtatiet, tieosuudet joilla on kaksi tai useampia numeroita ja suoranaiset tienoikaisut, jäljelle jää parikymmentä Isokaaren ja Puistokaaren kaltaista ei-yksikäsitteistä risteystä, joilla on välimatkaa vähintään 10 kilometriä.
Kauimpana toisistaan on toinen pääteiden keskinäisistä kohtaamisisista: Nelostie ja viitostie kohtaavat Heinolan Lusissa ja Sodankylässä. Linnuntietä pisteet ovat 683 kilometrin päässä toisistaan.
Viitostie. Nelostien vastaava osuus katkoviivoin.
Pääteillä on ollut näitä ennenkin kaksi kappaletta: Kantatie 67 kulki ennen Kristiinankaupungin kohdalta Seinäjoen kautta Uuteenkaarlepyyhyn ja pääpisteisteissään kohtasi valtatien 8. Sittemmin Seinäjoen pohjoispuolen tie muuttui valtatieksi 19. Toinen tapaus oli vanhempi kantatie 56, joka kulki Hämeenlinnasta Toijalan kautta Tampereelle osuen kummassakin päässään kolmostiehen.
Toinen valtatiepari on 9 ja 23 Hankasalmen ja Joensuun länsipuolen välillä. Risteyksien välimatka on 144 kilometriä. Pari syntyi, kun alueelta kotoisin ollut liikenneministeri muutatti tien 17 numeroksi 9, koska se kuulemma oli parempi numero.
Vt9 kulkee Kuopion kautta ja vt23 etelämpää Varkauden kautta
Alle 100 kilometrin sarjassa ykkösenä on pari 4 ja 637. Seututie 637 kulkee Jyväskylästä Laukaan ja Sumiaisten kautta Konginkankaalle takaisin nelostielle. Välimatkaa pisteillä 61 kilometriä.
St637 itäpuolella, vt4 länsipuolella
Varsin lähellä on tietä 8 hipelöivä saaristotie 749 Ytterjeppo-Nykaabi-Jeppis-Kokkola. Rantaruotsalaisen Pohjanmaan jaloja paikannimiä tuntemattomalle mainitaan, että mainitut pari kaupunkia ovat suomeksi Uusikaarlepyy ja Pietarsaari. 54 kilometriä.
St749 punaisella, vt8 katkoviivoin
Hartolan ja Toivakan välillä on nelostiehen kyllästyneille vaihtoehtoreitti yhdystiet 6134. Kunnon päijäthämäläisiä ja keskisuomalaisia maastonmuotoja ja soraränniäkin. 52 kilometriä.
Mt6134 ja vt4
Vanha Pohjanmaan rantatie valtatie 8 on Pattijoen ja Limingan välillä oikaistu. Vanha tie, nykyisin seututie 813 tekee laajan kaarroksen, mutta rantatien tapaan ei sekään tarjoa merinäköaloja. Siikajoen ja Lumijoen kirkonkylät. Teiden 8 ja 813 risteysten välimatka 43 km.
Kasitien melko suora tienoikaisu, St813 kiertelee kivasti rantoja
Lieksan ja Ilomantsin välinen Hattuvaara kautta kulkeva seututie 522 kohtaa Naarvan kautta kulkevan yhdystien 5221 kahdesti. 5221 voidaan ajatella Hattuvaaran kehätieksi. 33 kilometriä.
St522 lähempänä itärajaa, 5221 sisämaassa
Viimeinen tällä kerralla käsiteltävä tie on seututie 276, joka kohtaa kolmostien uudella Hämeenkyrönväylällä ja toistamiseen Kyrösjärven pohjoispuolella. 32 kilometriä.
Kolmostie ja Kyrösjärven itäpuolen tie 276
11 kommenttia:
Itse asiassa 813-tiellä ON merinäköalaa tarjolla, jopa kahdessa kohdassa:
Liminganlahden luontokeskuksen kohtalla Limingan/Lumijoen rajalla. Hieno näköala yli ruovikoiden Liminganlahden pohjukkaan, ja vielä hienompi näköala Oulun lentoasemalle sekä Oulun savupiipputeollisuuteen. (merelle matkaa 1 km)
Karinkannan kylän peltoaukeat hiukan Siikajoenkylän suuntaan. Matkustaja jos on tarkkana, vilahtaa meri peltoaukean takana. Ei suositella kuljettajalle, katse kannattaa pitää tiessä! (merelle matkaa 3 km)
Mutta noin vakavasti puhuen, eihän ko. tiellä tosiaan tiedä olevansa ihan meren rannikolla. Pitkä tiehistoria näkyy kuitenkin liki katkeamattomana (haja)asutuksena.
Termi "merinäköala" on toki hieman spekulatiivinen termi. Eräs takavuosien kollega Helsingin Merimiehenkadulla asunut kollega ihmetteli myynti-ilmoitusta, jossa alakerran asuntoa myytiin merinäköalalla. Kyllähän merinäköala sitten omasta asunnostakin löytyi: Vaatehuoneen pikkuikkunasta keittiöjakkaralle nousemalla näkyi Wärtsilä-Meriteollisuuden telakka-altaaseen.
Tarkennuksena todetaan, että Teillä ja Turuilla ei mieluusti katso merinäköalaksi sitä, että ruovikkoista merenlahtea näkyy kilometristen peltoaukeamien takaa. :-)
Rantatieksi kasitie on kyllä mielenkiintoinen toteutus. Turusta Ouluun on matkaa noin 650 kilometriä ja merta näkyy kahdessa paikassa Vaasan koillispuolella, Vassorinlahdella ja Oravaisissa. Toki meri on monessa muussa paikassa nopeasti saavutettavissa. Maankohoamisella tietenkin on vaikutuksensa. 1870-luvun yleiskartassa rantatie kulkee monessa paikassa hyvinkin lähellä rantaa ja Liminganlahtikin ulottuu melkein Lumijoen kirkolle saakka.
Pohjois-Pohjanmaan rannikolla tunnetaan 5 metrin korkeuskäyrän sääntö. Jokseenkin kaikki vanhat kylät ovat syntyneet tuon korkeuskäyrän tuntumaan, eli niiden historia ulottuu 1300-1400 -luvulle, jolloin ne todellakin perustettiin ihan meren rantaan. Niinpä tuo rantatie, ja sen seuraaja 8-tie kulkee edelleen hämmästyttävän tarkasti tuon korkeuskäyrän tuntumassa. Revonlahden oikaisu kulkeekin sitten suorastaan hengästyttävän korkealla, jopa yli 50 metriä merenpinnan yläpuolella!!!
Mitä muita vastaavia tapauksia on Helsingissä, tuon Isokaaren ja Puistokaaren lisäksi?
Aikoinaan ehkä tunnetuin sellainen oli Ruskeasuolla sijainnut Koroistentie, joka alkoi ja päättyi Mannerheimintien kulmassa. Itse asiassa se olikin alun perin osa samaa vanhaa maantietä kuin Mannerheimintiekin, jota tässä kohdassa oikaistiin joskus 1930-luvulla, jolloin se oli vielä nimeltään Turuntie. Nykyisin Koroistentie on kuitenkin katkaistu Ratsastien ja Kiskontien väliltä, ja sen entinen eteläosa on muutettu osaksi Tilkanvierto-nimistä katua, joka sitten kääntyy länteen ja alittaa Mannerheimintien sillan.
Ehkä huomattavin sellainen on kuitenkin Munkkivuorta kiertävä Ulvilantie. Se on lähes kolmen kilometrin pituinen, mutta kuitenkin sen molemmat päät ovat Huopalahdentiellä vain noin sadan metrin päässä toisistaan, ostoskeskuksen molemmin puolin. Se tekeekin lähes täyden kierroksen Munkkivuoren ympäri. Mutta Ulvilantiehen puolestaan liitty kaksikin pienempää katua, Porintie ja Teljäntie, joiden kummankin molemmat päät ovat Ulvilantien varrella.
Muita ovat vielä ainakin:
- Kalliolinnantie Kaivopuistossa, molemmat päät Itäisellä puistotiellä
- Krematoriontie Hietaniemessä, molemmat päät Hietaniemenkadulla
- Pasilankatu Länsi-Pasilassa, molemmat päät Veturitiellä
- Haapalahdenkatu Pikku-Huopalahdessa, molemmat päät Korppaanmäentiellä
- Paatsamatie Haagassa, molemmat päät Orapihlajatiellä (Paatsamatie on jokseenkin lyhyt, mutta Orapihlajatie tekee huomattavasti pidemmän kierroksen)
- Punahilkantie Punavuoressa, molemmat päät Prinssintiellä.
Ehkä listaan voisi lisätä vielä aivan kaupungin keskustassa olevan Lönnrotinpuistikonkin. Se kun on sekä pienen puiston että sitä kiertävän kapean kadun nimenä, ja tämän pienen kadun molemmat päät ovat Lönnrotinkadun varressa. Toinen vastaavanlainen tapaus on Engelinaukio Eirassa. Siihenkin kuuluu sekä pieni puistikko että sitä kiertävä lyhyt katu, jonka molemmat päät ovat vieläpä samassa risteyksessä Rehbinderintien mutkassa.
Löytyykö tällaisia Helsingin kartalta vielä muitakin? Entä muissa Suomen kaupungeissa?
Tällaisia henvosenkenkäteitä on monella modernilla pientaloalueella.
Turku:
Laureuksenkatu, molemmat päät Aurorankadulla.
Lieto:
Ahtonkaari ja Eteläkaari, kummankin molemmat päät Avantintiellä.
Vihti:
Alasinkaari, molemmat päät Kotipellonreuna-nimisellä tiellä.
Näitähän löytyy vaikka kuinka paljon, kun Karttapaikalla laittaa hakuun " *kaari ".
Vt 13 ja mt 409, 32 km risteysten välillä, vt 4 & mt 847 (53 km), vielä jo artikkelissa mainittujen tapausten lisäksi tuli äkkiseltä mieleen.
Oulun seudun 4/847, kuten myös Kuopion 5/553 ja 5/559 raakattiin listalta rinnakkaistiesäännöllä. Kriteereihin mahtuneet, mutta artikkelista ulos jääneet olivat 73/5261, 73/518, 170/3513, 82/9640, 13/409, 58/7623 ja 73/5071. Jos kriteeriä väljennetään 20 kilometristä, mukaan tulee muun muassa koko joukko erilaisia koukkauksia kirkonkylien kautta.
Helsingissä on muunkinlaisia ei-yksikäsitteisiä kuin sellaisia, joissa toinen päättyy kummastakin päästä toiseen, muun muassa Lutherinkatu/Temppelinkatu, Päiväläisentie/Muonamiehentie, Sopulitie/Sopulirinne ja Pajamäentie/Poutamäentie. Sitten koska Helsinki on ollut köyhä, on pitänyt säästää kadunnimissä ja antaa sama nimi Kapteeninkadun haaroille, vaikka ne ovat eri puolilla puistoa. Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteykset ovat noin 80 metrin päässä toisistaan.
Hieman outo tapaus on Apollonkatu/Vänrikki Stoolinkatu, jossa Apollonkatu katkeaa ja jatkuu 50 metrin päässä.
Lenkurakatuja löytyy lisääkin, muun muassa Harjutori, Torkkelinkuja, Luuvaniementie, Krogiuksentie, Juhana Herttuan tie, Säynäslahdentie, Laitatuulentie, Hepokalliontie, Arinatie ja niin edelleen. Hieno kuvio on Kaarelassa, jossa Runonlaulajantie ja Hakunintie päättyvät toisiinsa, samoin Hakunintie ja Larin Parasken polku, ja lisäksi Arhipanpolku on Runonlaulajantien lenkura.
Ja oma lukunsa on Tupavuori, jolla on parikin risteystä itsensä kanssa.
Mielenkiintoista pohdintaa. Treffien lisäksi pieleen voi toki mennä esimerkiksi avun hälyttäminen hätäkeskuksesta.
Jatkoaiheena aloin miettiä paikkaa, jossa saman tien vastakkaisten suuntien ajoradat olisivat kauimpana toisistaan. Ja minkälaisissa paikoissa ne ovat:
- liittymät
- maantieosuudet, esimerkiksi ykköstie liittymien 24 ja 25 välissä
- katuverkon osuudet, esimerkiksi Kalevan puistotie Tampereella
Ehkä tästä saisi artikkelin, ellei ole jo aiemmin käsitelty?
EKK: Muistaakseni jossain takavuosien artikkelissa tässä blogissa leikiteltiin (tai mistä minä tiedän, vaikka kirjoittaja olisi ollut vakavissaankin) ajatuksella, että valtatiestä 26 ja seututiestä 387 tehtäisiin saman tien vastakkaiset ajoradat. :-)
Sen tarkemmin asiaa tutkimatta äkkiseltään sanoisin, että tuo paikka voisi olla Kehä I Lahdenväylän liittymän kohdalla.
Antin viittaama artikkeli on Tehdään niistä moottoritie! vuodelta 2020.
Pientä korjausta KLS:n kommenttiin: Punahilkantie ja Prinssintie ovat Roihuvuoressa, ei Punavuoressa.
Lähetä kommentti