- Kuinka upotetaan ruotsalainen sukellusvene?
- Lähetetään sukeltaja koputtamaan ovelle.
- Kuinka aiheutetaan ruuhka ruotsalaisella moottoritiellä?
- Leikataan nurmikko!
Tukholmasta etelään ja länteen lähtee kolme päätietä: E4 Helsingborgiin, E18 Osloon ja E20 Göteborgin kautta Malmöhön. Tukholman ja Göteborgin välillä suosituin reitti on E4+40 Jönköpingin kautta, koska se on moottoritietä Jönköpingin ja Ulricehamnin välistä noin 50 km pitkää osuutta. Vaihtoehdot ovat pituudeltaan 10 kilometrin haarukassa.
Tukholman eteläpuolella E4:n keskimääräinen vuorokausiliikenne kesäkuukausina on luokkaa 80 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Södertäljessä liikennevirta hajautuu siten, että E4:n kuormitus kaupungin eteläpuolella on 50 000 ja E20:n länsipuolella 30 000. E20:lla on mielenkiintoinen kausivaihtelu: Heinäkuussa liikenne vähenee 10 000:lla ilmeisesti seudun teollisuuden lomien takia.
Jatkossa osa pitkän matkan kuormituksesta Tukholman ja Örebron välillä saattaa siirtyä Mälarenin pohjoispuolelle E18:lle, koska viimeinen ei-moottoritieaukko Köpingin ja Västeråsin välillä on vastikään suljettu.
E4 on sujuva väylä, mutta 2+2-kaistaisena herkkä häiriöille.
Voi sitä tunnetta, kun pitkän sujuvan ajomatkan jälkeen yhtäkkiä jämähtää seisovan jonon perään. Onneksi tällä kertaa TomTom ennakoi "vain" alle varttitunnin mittaista viivettä.

Jono kulki nykäyksittäin: välillä seistiin paikallaan ja välillä kaahattiin kahtakymppiäkin. Jossain vaiheessa sitten nähtiin keltaisia vilkkuvaloja ja tiedettiin, että ollaan lähellä häiriön lähdettä.
2 kommenttia:
Olisi tarpeen heidän rakentaaa kaikille teille rinnakkaisväylät ja 2km välein eritasoliittymät sille siirtymiseksi. Ettei Pyhä Liikenteen Sujuvuus (TM) kärsisi ruohonleikkuusta yms. Ehkäpä Suomen ELY:t voisivat viedä tätä osaamista Ruotsiinkin?
Lahti-Heinola moottoliikennetien valmistumisen jälkeen tiellä syntyi silloin tällöin yhtäkkisiä seisovia ruuhkia joille ei löytynyt täysin suoraa selitystä. Tiehallinto tutki asiaa pitkään mikä on ruuhkan perussyy muuten tavallaan sujuvalla tiellä. Asiaa tutkittiin myös lentokoneesta havainnoimalla. Lopulta syyksi varmistui matkailuautot ja asuntovaunut joiden nopeus hidastui mäessä jossain Vierumäen kohdilla. Se aiheutti sitten samanlaisen aaltoliikkeen jopa kymmeniä kilometrejä taaksepäin. Asia oli vaikea havaita koska ruuhkan varsinainen aiheuttaja saattoi olla jo kaukana kun jono seisahtui. Mäkiin mietittiin ohituskaistoja, mutta niitä ei enää rakennettu koska moottoritie tuli ja ratkaisi ongelman. Nykypäivänä toki apuna ovat myös reilusti kasvaneet moottoritehot 90-lukuun verrattuna.
Lähetä kommentti