Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvellä kuhisi 2010-luvun alkupuolella. Kunta ja sikäläinen kurssikeskus kehittivät kuvion valtionapujen pumppaamiseksi kuntaan oikein kunnolla. Kupla puhkesi, valtio peri 35 miljoonaa euroa maksettuja rahoja takaisin, kunta ajautui kriisikunnaksi ja tosiasialliseen pakkoliitokseen ja lopuksi korkein oikeus totesi oikeaksi hovioikeuden päätöksen, jolla kunnanjohtaja ja koulutusjohtaja passitettiin telkien taakse. Kuntaliitos Kurikkaan astui voimaan vuoden 2016 alusta.
Tässä nykyisessä Kurikan kaupungin Jalasjärven kaupunginosassa on pitkään ratkottu murheenkryyniä.
1970-luvulla rakennettiin uusi tie Jalasjärven ja Seinäjoen välille lyhentäen 15 kilometriä matkaa etelästä Seinäjoelle. Tästä tehtiin vuonna 1979 kantatie 64. 1990-luvun numerointiuudistuksessa siitä tuli osa Jalasjärven–Seinäjoen–Uusikaarlepyyn valtatietä 19. Myöhemmin tämä runkotiereitti viitoitettiin niin, että kaukokohteeksi vaihtui Kokkola.
Murheenkryyni on kolmostien ja valtatien 19 risteys, jolla on taipumusta ruuhkautumiseen. Pitkän jahkailun jälkeen risteystä ruvetaan laittamaan uuteen uskoon.
Nykyisen risteyksen topologia on se, että Seinäjoen haara liittyy T-risteyksen "jalkana" kolmostiehen. Kuitenkin risteyksen läpi kulkevasta liikenteestä pyöreästi kaksi kolmannesta kääntyy etelästä Tampereen suunnasta koilliseen Seinäjoelle tai päinvastoin. Seinäjoen suunnasta jonot aika ajoin ovat merkille pantavia.
Nyt rakennetaan köyhän miehen eritasoliittymä, jossa Seinäjoelta etelään saapuva liikenne alittaa kolmostien ja liittyy siihen ramppina. Vaasan suunnasta Seinäjoen suuntaan kääntyvän liikenteen volyymi on vähäinen ellei mitätön ja sille kanavoidaan oma kääntymiskaistansa.
Syy vasemmalle kääntyvän liikenteen vähäisyyteen on, että runsaat kaksi kilometriä pohjoisempana kulkee itä-länsisuuntainen seututie 672 Kauhajoki–Peräseinäjoki–Alavus, "Tokerotie". Se toimii valtateiden välisenä yhdyskäytävänä ja oikotienä, mutta eihän sitä nyt hyvänen aika voi sellaiseksi viitoittaa.
Uusi liittymä on periaatteessa samanlainen kuin valtatien 25 ja seututien 111 Lepin liittymä Karjaalla. Se kaiketi on toiminut isommitta moitteitta.
Yksi pieni yksityiskohta kiinnittää huomiota. Seinäjoen suuntaan lähtee risteyksestä lyhyt kaksikaistainen osuus, jonka päättyvälle kaistalle risteyksen pääliikennesuunta ohjataan.
Ratkaisu on outo, mutta ehkäpä vasemmalta tulevan liikenteen vähäinen määrä tekee sen ongelmattomaksi.
8 kommenttia:
Yksi helposti toteutettava säästökohde liikenneverkolla olisi laittaa valtateille kääntymiskielto vasemmalle tapauksissa, joissa kääntyviä on mitätön liikennemäärä. Toki jokaisella pitää olla oikeus päästä tiluksillensa ilman kohtuutonta kiertotietä, mutta moni esimerkki kielii siitä, että järkeä ei aina ole ratkaisuissa haluttu käyttää. Tässäkin tapauksessa tuo vasemmalle kääntyminen pitäisi yksinkertaisesti vain kieltää ja reitittää todellakin muuta kautta, kun se helposti on mahdollista.
Eräs esimerkki Laitilasta valtatieltä 8 kuvaa hyvin tilannetta. Ennen ohituskaistaosuuden valmistumista kyseisessä kohdassa kokeiltiin ns. espanjalaista vasemmalle kääntymistä, jossa tiellä oli erkanemiskaista oikealle ja sieltä sitten käännyttiin vasemmalle ylittäen valtatie kohtisuoraan. Tuo poistettu erkanemiskaista näkyy hyvin vielä maastossa: https://tinyurl.com/4um867sw Ilmeisesti paikalliset eivät olleet ratkaisuun tyytyväisiä ja nyt paikalla on tavallinen kääntymiskaista vasemmalle. Kyseiseen kohtaan on rakennettu ohituskaistan ns. solmukohta, joten siinä mielessä haitta päätiellä on tässä kohtaa suhteellisen pieni. Mutta kyseisen yksityistien varrella on yhdeksän (9) kiinteistöä. Ehkä heitä varten ei olisi tarvinnut rakentaa omaa kaistaansa, vaan olisivat voineet kääntyä oikealla ja tehdä siellä u-käännöksen. Liikennemäärät sielläkin puolella valtatietä ovat mitättömiä.
Erityinen perustelu kääntymiskiellolle on myös liikenneturvallisuus. Merkittävä osuus valtateiden kuolonkolareista tapahtuu juuri tilanteessa, jossa vasemmalle kääntyvä törmää vastaantulijaan. Riskiä on monin paikoin yritetty vähentää alennetuilla nopeusrajoituksilla, mutta ikävä tosiasia on se, että vaikka rajoitus olisi 30 km/h, niin hengenlähtö henkilöautossa on törmäystilanteessa aika varmaa, jos vastaantulija on 60 tonnin painoinen yhdistelmä.
Minkä merkittävän haittatekijän vasemmalle kääntymisen kielto tässä tapauksessa poistaisi?
Ainakin kaksi selkeää haittatekijää: Riski törmätä kääntyvään ajoneuvoon ja alennettu nopeusrajoitus. Ilman kääntymistä rajoitus olisi todennäköisesti ainakin 80 km/h. Mutta tuossa toteutuksessa korkeintaan 60 km/h ehkä todennäköisimmin 50 km/h.
Piti oikein miettiä oliko tässä risteyksessä suht alusta saakka 24h huoltoasemaa. Taitaa olla niin että Koskuen Esso oli siihen aikaan alueen ainut yöasema. Esso lopetti 90-luvun tieoikaisun valmistuttua.
Vanhalla ykköstiellä/nyk seututiellä 110 on noita rinkuloita jo vanhan ykköstien ajoilta eli muutaman kymmenen vuoden takaa jossa vasemmalle kääntyessä tehdäänkin koukaus oikealle ja sitten mennään luotisuoraan päätien yli. Ei vissiin kovin suosittu/toimiva ratkaisu kun en ole ainakaan täälläpäin niitä muualla/sittemmin nähnyt. Näitä on osuuksilla jossa rajoitus on kesäsin satanen.
Tästä kylästä (Salo) käytännössä kaikki lähtevät isommat tiet (kanta/seututiet) ovat kesäsatasen rajoituksilla eikä kyllä mainitsemaasi vasemalle kääntymisen ongelmaa ole havaittavissa.
Valtatien 19 metsäosuudella Seinäjoelle on myös toinen mielenkiintoinen ratkaisu; tie ylittää hirvivaara-alueen ja hiljaisena aikana 9,5 kilometrin pätkällä on useampi normaalia heijastavampi hirvivaroitusmerkki jotka on valaistu sisältä. Toisin kuin aiemmissa kokeiluissa jotka eivät aina toimineet, näissä ideana on lopulta varoitus siitä että kiinnitä huomiota ympäristöön normaalia enemmän.
Ottaen huomioon, että seututie 672:n risteyksessä ei ole eritasoliittymää, niin sanottu ongelma vain siirtyisi sinne. Lisäksi ei ole liikenteen sujuvuuden kannalta erityisen selkeää, sujuvaa tai turvallistakaan, jos kahden päätien risteyksessä ei pääsekään kääntymään tieltä toiselle. Muutamia tällaisia liittymiä Suomessa toki on, kuten vt 4/7 Helsingissä ja vt 9/23 Jyväskylässä, mutta lisää niitä ei tarvita.
Näitä käänny oikealle kääntyäksesi vasemmalle -ratkaisuja on varsin paljon erilaisia pikkuteitä varten Oulu–Kemi-välillä nelostiellä.
Lähetä kommentti