Säätykiertoa

Säätykiertoa ei tapahdu vain ihmisten kesken, vaan myös tieverkossa.

74 vuotta sitten tehdyn valta- ja kantateiden numeroinnin jälkeen teiden luokituksessa on tapahtunut muutos jos toinenkin. Koko joukko kantateita on nostettu valtateiden säätyyn ja maanteitä on muutettu kantateiksi. Onpahan myös valtatie 19 muutettu kokonaisuudessaan kantatieksi.

Ei olla näistä olla tänään kiinnostuneita, vaan keskitytään muutamaan erikoistapaukseen.

Kun säädystä kerran putoaa, takaisin on vaikeaa päästä. Muutama tällainen tapaus on kuitenkin sattunut:

Valtatie 3 linjattiin 1960-luvulla Hämeenlinnasta Valkeakosken kautta Tampereelle ja sivuun jäänyt osuus Pälkäneelle sai 1970-luvun uudelleenrakennuksessa numeron 305. Tie muuttui vuonna 1980 kantatieksi 57. Pääteiden säätyyn päästiin, vaikka ei aivan lähtötasolle.

Valtatiestä seututien kautta kantatieksi on noussut muutama muukin osuus: Entinen nelotie seututien 319 kautta kantatieksi 53 Lammilta Padasjoelle, entinen valtatie 9 seututien 324 kautta kantatieksi 58 Kangasalta Orivedelle ja entinen nelostie Helsingistä Hyrylän kautta Hyvinkäälle seututien 137 kautta kantatieksi 45.

Syvemmältä on kivunnut takaisin Someron ja Jokioisten välinen kärrypolku, joka on nykyisin kantatietä 52. Kyseessä oli 1950-luvun lopulle asti valtatie 2, jonka oikaisun jäljiltä tämä osuus putosi yhdystieksi 2803.

Kantateistä on lähtötasolleen kummallisessa operaatiossa palautunut Äänekosken ja Suonenjoen välinen tie 69. Se pudotettiin seututieksi ysitien valmistuttua Jyväskylän ja Kuopion välille, mutta palautettiin takaisin entiselle numerolleen varsin pian.

Ylöspäinkin säätykiertoa tapahtuu. Hämeenlinnasta Toijalan kautta Tampereelle kulki ammoin kantatie 56, joka typistettiin maantieksi 303 kolmostien Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Nykyinen kolmostien moottoritieversio kulkee suurimman osan matkaa vanhan kantatien linjaa.

Valtatien pääsy takaisin valtatieksi on kiven takana. Siinä on onnistunut kaksi tieosuutta: Loimaan kautta Turusta Tampereelle kulkevan uuden ysitien valmistuttua vanha osuus Aura-Huittinen-Tampere muuttui kantatieksi 41. 1990-luvun reformissa Huittisten ja Tampereen välinen osuus palasi valtatieksi, tällä kertaa numerolla 12.

Toisessakin tapauksessa kummittelee ysitie. Onkamon ja Niiralan välinen osuus entisestä Sortavalan ja Kajaanin välistä valtatietä 18 on todellinen säätykierron selviytyjä. Vuoden 1944 organisaatiouudistuksessa Sortavala vaihtoi linjaorganisaatiota ja tie 18 katkesi rajalle. Helsingin ja Sortavalan välinen kuutostie linjattiin Joensuuhun ja Onkamon-Niiralan osuus jäi maantieksi, joka myöhemmin sai numeron 490. Rajaliikenteen lisääntyessä tie säätykiertyi kantatieksi 70 ja 2010-luvulle tultaessa ysitien numerointireformissa siitä tuli itäisin osa valtatietä 9.

Todellinen kiipijä on kuitenkin nykyinen valtatie 18. Entisellä Tiehallinnolla oli pitkään haave päästä rakentamaan valtatie reitille Vaasa-Seinäjoki-Ähtäri-Jyväskylä. Rahoja ei tullutkaan, mutta toimeksi päätettiin silti laittaa. Sen verran rahaa oli plakkarin pohjalla, että uusi tie tehtiin pellistä: numerokilvet uusimalla. Tie syntyi lähinnä seututeistä, jos kohta Seinäjoen ja Ylistaron välinen osuus kantatiestä 64 olikin siemenenä. Huikein tieluokan nousu kuitenkin oli, kun Veneskosken ja Taipaluksen välinen yhdystie 6961 muuttui yhdessä yössä valtatieksi 18!