Tien rakentamista on pohdittu kymmenet vuodet. Perussyy rakentamiselle on se, että Mannheimin eteläpuolelta Hockenheimista Venloon ulottuva runsaat 330 km pitkä Saksan moottoritie A61 päättyy äkillisesti Hollannin rajalle Venlon kaakkoispuolella.
Seudulla raskaan liikenteen määrä on melkoinen ja noin puolitoista miljoonaa rekkaa ja muuta raskaan liikenteen ajoneuvoa on liikkunut Venlon reuna-alueiden katuverkossa vuosittain.
Nyt valmistunut moottoritie kääntää A61:n pään Venlon eteläpuolelta kohti Hollannin rajaa ja rajan toisella puolella se jatkuu tienä A74 ja yhtyy Maas-joen laakson moottoritiehen A73.
Tällaiset tieverkon epäjatkuvuuskohdat rajoilla eivät ole tuiki tuntemattomia muuallakaan, vaikka aika paljon niitä on poistettukin. Yksi legendaarinen tapaus on Saksan, Itävallan ja Sveitsin rajaseutu Bodenseen itäpään pohjukassa Lindaun ja Bregenzin kaupunkien seuduilla. Saksasta Itävaltaan kulkeva moottoritie, A14 Itävallassa, ja Reinin vastarannan Sveitsin A13-moottoritie kulkevat rinnatusten pitkän matkaa ilman järkevää yhdystietä. Niinpä Saksasta Sveitsiin kulkeva liikenne kulkeekin valtaosin itävaltalaisen Bregenzin kaupungin keskustan läpi.
1 kommentti:
Kuten agentti(tosi)tarinoiden ystävät tietävä, liikuttiin Venlossa jo vuosikymmeniä sitten rivakasti valtioiden välisen rajan yli vaikkei moottoritieyhteyttä ollutkaan. Historiallinen paikka!
Lähetä kommentti