Espoo

80 vuotta sitten Espoon kaupunki oli keskikokoinen ruotsinkielisenemmistöinen maalaiskunta. Väkilukutilastot hieman poikkeavat toisistaan. Auktoriteetiksi käynee Suomen Virallinen Tilasto VI:74, joka mainitsee Espoon ja Kauniaisten yhteiseksi väkiluvuksi 9699 asukasta vuoden 1931 viimeisenä päivänä. Tällainen tilastomerkillisyys johtuu siitä, että vaikka Kauniaisten kauppala erotettiin Espoon pitäjästä jo vuonna 1920, Espoon ja Kauniaisten välinen raja vahvistettiin vasta 1940-luvulla.

Tätä nykyä Espoossa on runsaat 255.000 asukasta, eli väestönkasvu on ollut 26-kertainen. Tämä ei tietenkään voi olla ollut vaikuttamatta tieverkkoon.

Teillä ja Turuilla on poiminut vuoden 2012 maastokartta-aineistosta (Maanmittauslaitos) Espoon tie- ja katuverkon ja sijoittanut sen vuonna 1932 laaditun topografisen kartan päälle. Muutamasta näytteestä näkee, että paljon on tullut uutta, mutta toisaalta hämmästyttävän laajasti nykyinen tieverkko perustuu historiallisiin maanteihin.



Espoon keskus, ennen Asemanseuduksi mainittu

Espoon kirkon kohdalla lounaasta koilliseen kulkeva Suuri Rantatie eli Kuninkaantie haarautuu. Kirkon ohitse kulkeva eteläinen haara on melko mäkinen ja siksi kaiketi ylempi haara on syntynyt helpompaan maastoon.

Aseman kohdalla radan eteläpuolella sijaitsi suuri saha. Espoonjoen rannalla kirkkoa vastapäätä sijaitsivat Domsin ja Sunan talot, joiden takamaille myöhemmin syntyivät Tuomarilan ja Sunan kaupunginosat.



Kirkkojärvi

Kirkkojärvi kuivatettiin 1950-luvulla Tarvontien rakentamisen yhteydessä. Nykyisin haikaillaan järven palauttamista. Karttamerkinnöistä päätellen järvi ei oikeastaan ollut järvi, vaan pikemminkin tulvaniitty.



Vt1/Kt50 liittymä

Nykyinen ykköstien ja Kehä kolmosen liittymäspagetti sijaitsee alueella, joka aikoinaan on ollut peltoa. Kartassa näkyy rakenteilla oleva Uusi Turuntie. Tie oli 1970-luvulle asti ykköstie, kunnes Tarvontien jatke Gumbölestä Veikkolaan valmistui.



Bemböle

Bemböle oli aikoinaan merkittävä tienristeys. Kuvassa näkyy lounaasta koilliseen kulkeva Suuri Rantatie ja siitä kohti Helsinkiä haarautunut maantie. Tämä Helsingin haara kulki Glimsin kestikievarin ohitse nykyistä mutkaisempaa reittiä. Luoteeseen lähtee nykyinen Kunnarlantie Vihdin Otalammen suuntaan. Länteen kartta näyttää rakenteilla olleen Turuntien. Turuntien rakentamista sittemmin jatkettiin itään. Kylän pohjoisreunalla kulkee nykyisin Kehä kolmonen.



Martinsilta

Nykyinen Martinsilta, jota myös Espoonlahden liittymäksi kutsutaan, oli vuonna 1932 asumatonta metsä- ja niittyaluetta. Kartta näyttää Jorvaksentien, joka rakennettiin 1930-luvulla Helsingistä Lauttasaaren ja eteläisen Espoon kautta Kirkkonummen Jorvakseen, jossa se yhtyi Suureen Rantatiehen.

Länsiväylä rakennettiin suurimmalta osaltaan Jorvaksentien päälle. Martisillan ja Espoonlahden sillan välinen osuus kuitenkin jäi jäljelle moottoritien eteläpuolelle ja on nykyiseltä nimeltään Kivenlahdetie.

Kartan vasemman alakulman soistuvan metsän tilalla sijaitsee nykyisin kauppakeskus Lippulaiva.



Suomenoja

Ainoa kohta, jossa Finnoontien sijainti poikkeaa merkittävämmin vanhasta maantiestä, on Suomenojan pohjoispuolella. Siirto tehtiin 1960-luvulla Länsiväylää rakennettaessa, koska maaston muotojen takia Suomenojan liittymä saatiin mielekkäämpään paikkaan vanhan risteyksen itäpuolella. Suomenojalta itään haarautuva vanha maantie on entinen Kilontie, Kilon-Finnoon maantie. Se on suurimmalta osin jäljellä, mutta pirstoutunut suureksi joukoksi kadun ja kevyen liikenteen väylän pätkiä.