Porkkala

Moskovan välirauhansopimuksen nojalla maahan vuona 1944 saapunut valvontakomissio aiheutti varsin kummallisen episodin, jolle ei rauhansopimuksessa ollut suoranaista pohjaa: Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliittoon kaikki painetut luovutettujen Karjalan ja Petsamon suurimittakaavaiset kartat mittakaavaan 1:500.000 asti. Karttoja lähti yli 16 miljoonaa karttalehteä, jotka pakattiin 40 junanvaunuun. Aina 1980-luvun lopulle asti suomalaisessa kartoituksessa visusti varottiin painamasta tietoja itärajan takaisista alueista. Ruotsin ja Norjan alueiden esittämiseen ei ollut isompia esteitä.

Karttojen luovuttamisvelvollisuus ei kuitenkaan koskenut Porkkalan vuokra-aluetta. Siitä huolimatta vuokra-ajan kestäessä painetuissa kartoissa Porkkalan alue yleensä esitetään täysin valkoisena. Tämän kerran karttaharjoituksemme materiaalina on mittakaavaan 1:100.000 laadittu taloudellinen kartta vuodelta 1947.

Porkkalan alueen sisään jäivät Kirkkonummen ja Siuntion kuntien eteläosat, Degerbyn kunta kokonaisuudessaan ja osia Inkoon kunnasta. Alue katkaisi rantaradan ja Helsingistä Hankoon kulkeneen kantatien 51.

Tie 51 linjattiin uudelle reitille vuokra-alueen pohjoispuolitse Espoon Kivenlahdesta Lapinkylän ja Siuntion kirkonkylän kautta Lohjan maalaiskunnan Virkkalaan.



Espoonlahden itäpuoli. Nykyinen tien 1130 Kivenlahti-Virkkala linjaus sinisellä

Tämän ratkaisun varjopuoli oli se, että Lapinkylän ja Siuntion välillä ei ollut suoraa maantietä, vaan tiet suuntautuivat Kirkkonummen kirkonkylän suuntaan tarpeeseen nähden poikittain. Niinpä tuolle välille rakennettiin Evitskogin kylän kautta varsin paljon uutta tielinjaa 1940-luvulla ja 1950-luvun alussa.



Lapinkylän-Evitskogin seudun tiestöä. Nykyinen tien 1130 Kivenlahti-Virkkala linjaus sinisellä

Kantatie 51 ei ollut ainoa katkennut päätie. Toinen merkittävä tie oli Kuninkaantien pohjoinen haara Sunnanvikin ja Virkkalan välillä; Siuntion ja Sunnanvikin välillä nykyinen tie 115. Tie katkesi Siuntion aseman pohjoispuolelta.



Maantie Sunnanvik-Siuntio-Virkkala

Inkoo jäi Helsingistä katsoen Porkkalan alueen taakse ikään kuin pussiin. Valtakunnanraja kulki jokseenkin viivoittimella vedetysti vanhan tien poikki suunnilleen Ingarskilajoen kohdalla



Inkoon seutua. Nykyinen tien 51 linjaus sinisellä



Ingarskilajoen laakson nykymaisemaa suunnilleen rajan kohdalla

Raja katkaisi pahan kerran Kirkkonummen kunnan, joka ei ole oikein vieläkään toipunut. Pohjoinen Kirkkonummi suuntautuu enemmänkin Helsinkiin kuin oman kunnan keskustan suuntaan, mistä eräänlainen indikaatio on melkoisen vaatimaton pohjois-eteläsuuntainen tieverkko.



Nykyinen Volsintie entisellä valtakunnan rajalla

Vuonna 1947 Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät sopuun junaliikenteen järjestelyistä rantaradalla. Suomi sai ajaa kolme matkustajajunaa vuorokaudessa kumpaankin suuntaan alueen läpi. Vaunuissa oli ulkoa suljettavat ikkunaluukut. Juna kulki ovet lukittuina ja luukut suljettuina Kauklahden ja Tähtelän asemien välisen osuuden. Tätä 41 kilometrin radanpätkää kutsuttiin "Porkkalan tunneliksi".



Matkustajajuna lähdössä Kauklahdesta luukut suljettuina