Samassa yhteydessä rakennettiin myös kolmisenkymmentä kilometriä uuttaa maantietä, nykyistä seututietä 816, niin mantereelle Oulunsaloon kuin Hailuodon Santoseen.
Kumpikin uusi tieosuus kulki aiemmin jokseenkin asumattoman alueen halki. Nykyisin Santosen etelärannalla on varsin runsasta asutusta. Mantereen puoleinen tie puolestaan halkoo Oulunsalon raamattuvyöhykettä, joka on 50 vuodessa laajentunut huimasti.
50-vuotisjuhlaa on vietetty eri tavoin. Muun muassa paikallinen panimo on pannut juhlan kunniaksi erän lauttaliikennettä juhlistavaa olutta.
Ensimmäiset lautat olivat melko rimpuloita ja eräälläkin kerrotaan ajetun tuota seitsemän kilometrin osuutta illasta aamuun reippaassa vastatuulessa. Vuonna 1989 reitillä alkoi kulkea Merisilta-lautta-alus, joka valmistuessaan oli Suomen suurin. Se on oikeastaan erikoismallia oleva jäänmurtaja: Se kykenee kulkemaan 80-senttisissä jäissä. Sille valmistui vuonna 1992 kaveriksi Meriluoto, joka on kapasiteetiltaan hieman pienempi ja joka toimii varalauttana ja ruuhka-aikoina lisälauttana.
Merisilta
Lauttayhteyden 60-vuotispäivän viettäminen epävarmempaa. Siltapuolue on niskan päällä, koska seutu kuuluu istuvan pääministerin siltarumpureviiriin.
Silta vai lautta -keskustelua (ja mökötystä) on käyty kymmenet vuodet. Vaakakupeissa on melko yllätyksettömiä argumentteja: toisaalta pelko luontoarvojen kärsimisestä, lauttaliikenteen erikoisuusarvojen menettämisestä ja vajoamisesta Oulun lähiöksi; toisaalta hailuotolaisten halu vapautua lauttaliikenteen rajoituksista.
Kiinteä yhteys on suunnitteluvaiheessa, mutta toteutusrahoista päättänee vasta vaalien jälkeinen eduskunta, jonka prioriteetit voivat olla toiset. Siksi siltaa ei kannata odottaa aivan hengitystä pidätellen. (Sivuhuomautuksena todettaan, että lauttareitillä on paraikaa rakennustyömaa: Kumpaakin satamaa peruskorjataan.)
Tiesuunnitelman havainnekuva
Tämän hetken kustannusarvio on 73,5 miljoonaa euroa, johon voi hyvin soveltaa länsimetrokertoimia: Sen verran uniikista projektista on kyse. Kustannuslaskemiakin voidaan aiheellisesti epäillä tarkoitushakoisuudesta. Se perustuu aika pitkälti siihen, että nykyinen lauttakalusto olisi pikaisesti uusintaiässä.
Uusimiskuvioon Teillä ja Turuilla suhtautuu epäluuloisesti. Tässä muutama vuosi oli kahvipöydässä puhetta jäänmurtaja Urhon kipparin kanssa. Wärtsilän Helsingin telakalla 1970-luvulla rakennetut Urho, Sisu, Atle, Frej ja Ymer ovat edelleen Suomen ja Ruotsin ykköskalustoa. Kippari kertoi, että murtajille tehdään aika ajoin telakointi, jossa ne saavat 25 vuotta lisää peliaikaa, ja että tällä tavalla alusten kestoiäksi saadaan vaikka sata vuotta. Hailuodon lauttojen vastaavasta peruskorjaamisesta ei ole ollut puhetta. Eritoten vasta sisäänajetun Meriluodon romuttaminen olisi ajatuksena sangen outo: Sille ei vuodessa merimaileja kummoisesti kerry.
7 kommenttia:
Iljettävän siltarumpupolitikoinnin ja liikennetaloudellisesti järkevän tieinvestoinnin erottaa kaksi asiaa: järkevä investointi sijaitsee Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä, iljettävä siltarumpupolitikointi on sitten muun Suomen riesa. Ja se toinen ero... Niin, näissä taloudellisesti järkevissä investoinneissa on ainakin yksi nolla enemmän loppulaskussa. Surkein esimerkki tästä hankkeiden eriarvoisuudesta lienee Kallan siltojen uusiminen ministeri Kataisen kotiseudulla, jota etelässä arvosteltiin järjettömänä "siltarumpupolitikointina", vaikka kyseessä oli tosiaankin ja ehdottomasti välttämättömyydestä.
Huomautettakoon vielä, ettei noiden lauttojen "peruskorjaus" sekään aivan ilmaista olisi. Lisäksi lauttayhdeyden ylläpito on kallista lystiä sekin. Eikä luonto kiitä niistä toistuvista ruoppauksista mitä lauttayhteyden ylläpito vaatii.
Eikä tuo siltayhteyden rakentaminenkaan mitään rakettitiedettä ole. Pengertie on tuttua, koeteltua tekniikkaa ja kaksi suunniteltua siltaakin ovat varsin tavanomaisia. Eiköhän myöskin hiekalle rakentaminen hallita nykypäivänä. Hmm... mahtaakohan kallioperän erikoisuus -Muhoksen muodostuma- jatkua vielä tuossa suunnitellulla reitillä?
Selvyyden vuoksi todetaan: Teillä ja Turuilla näkee tarpeelliseksi myös maakuntien hankkeiden tarkastelun, eikä näe tarvetta niidenkään osalta vajota Helsinki vs muu Suomi -kinaan.
Olen vain allerginen tuolle siltarumpu-termille. Siksi moinen purkaus. Sillä kun on vahva poliittinen lataus, siksi se ei neutraalissa kielenkäytössä ole sopiva.
Eduskunta on talousarviossa 2018 (s. 137) kyllä valtuuttanut Liikenneviraston sopimaan kiinteän yhteyden rakentamisesta 116,9 miljoonan euron kulukatolla. Kiinteä yhteyshän on tarkoitus toteuttaa elinkaarimallilla ajatuksena ilmeisesti se, että lauttaliikenteestä säästyneillä rahoilla maksetaan sitten kiinteää yhteyttä pois.
Joka tapauksessa ainakin minä ymmärrän tuon niin, että rakentamiseenkin raha on jo myönnetty olettaen tietysti, ettei hinta "pompsahda". Toki tuleva eduskunta voisi varmaan periaatteessa kumota tämän valtuutuksen (olettaen, ettei Liikennevirasto ehdi tehdä sopimusta sitä ennen), mutta ymmärtääkseni tällainen ei ole yleensä ollut tapana, vaikka prioriteetit muuttuisivatkin.
Onko Merisiltaa ja Meriluotoa muuten pakko romuttaa kiinteän yhteyden myötä? Luulisi niille olevan käyttöä korvaamaan vanhempia, pienempiä ja ajoittain ilmeisesti hyvinkin ruuhkaisia lauttoja Turunmaan saariston liikenteessä.
Kun silta valmistuu ne ajettaneen Turunmaan saaristoon jatkamaan elämään tai sitten myydän, eli tuksinpa vaan romutetaan.
Kuten Elyaskin jo sanoi, tuo lauttaliikenne on kaikkea muuta kuin ilmaista sekään, koko Suomen lauttaliikenteessä puhutaan kymmenistä miljoonista vuodessa. Ja Googlekin antoi pikasella haulla että Hailluodon silta maksanee itsenä takaisin reilussa 10 vuodessa. Sama pätee siihen yhtä kauan jahkailtuun Parainen-Nauvo-sitltaankin jossa välillä nykyään ajelee parhaimmillaan/pahimmillaan 4 lauttaa....
Valtion talousarvioesityksestä:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/aky/aky.xml&opennode=0:1:11:259:955:967:
Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)
Momentille myönnetään 125 000 000 euroa.
Valtuus
Liikennevirasto oikeutetaan tekemään Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisesta sopimuksen siten, että siitä aiheutuu valtiolle menoja enintään 116 900 000 euroa.
Lisäksi Liikennevirasto oikeutetaan tekemään aikaisempina vuosina myönnettyjen valtuuksien mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuuksia ei ole käytetty.
Selvitysosa: Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan valtuuskohta korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan.
Lisäys 2 000 000 euroa talousarvioesityksen 123 000 000 euroon nähden aiheutuu Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamisesta.
Uuden hankkeen perusteluna esitetään seuraavaa:
Hailuodon kiinteä yhteys
Hankkeen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimiva liikenneyhteys Hailuodon ja mantereen välillä, lyhentää matka-aikoja sekä parantaa elinkeinotoiminnan ja Hailuodon maankäytön kehitysedellytyksiä.
Hankkeessa korvataan nykyinen lauttaliikenteellä toimiva yhteys Hailuotoon rakentamalla kiinteä yhteys, joka sisältää pengertien ja kaksi siltaa. Hanke toteutetaan elinkaarimallilla sisältäen hankkeen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen sekä sopimusaikaisen ylläpidon ja kunnossapidon. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 116,9 milj. euroa (MAKU 2010:130). Hankkeen hyötykustannussuhde on yleissuunnitelman mukaisesti n. 1,9. Sopimuskauden pituudeksi on suunniteltu ml. rakentaminen ja ylläpito yhteensä 20 vuotta ja arvio hankkeen kustannuksista on 116,9 milj. euroa. Hankkeen investointikustannus on 76 milj. euroa (MAKU 2010:130). Hanke on toteutettavissa vuosina 2018—2020.
Finferriesin vuosikertomuksesta (https://www.finferries.fi/media/vuosikertomukset/2017/suomen-lauttaliikenne-konserni-yritysvastuuraportti-ja-vuosikertomus-2017.pdf,download) käy ilmi että 10% perustiepidon rahoista menee lauttoihin. Jo niiltä ajoilt akun itse asuin saaristossa niin voin todeta että muutama isompi väli haukkaa siitä ison osan ja Hailuoto lienee yksi niistä. Toiset isot ovat Parainen-Nauvo ja Korppoo-Norrskata/Houtskari.
Joten kaikkea muuta kuin ilmaista on noilla lautoilla jurruttaminenkin. Ja uusia nekin pitää...
Lähetä kommentti