Jääkausi muokkasi eteläisen Suomen rannikkoseutua aika reippaasti. Salpausselän ja Suomenlahden välinen maasto on monin paikoin varsin hankalaa, märkää ja "muodokasta". Suomenlahteen laskevia jokia on paljon, mutta yksikään niistä ei ole kunnolla purjehduskelpoinen. Salpausselän laki on verraten tasainen ja sen pohjoispuolelta sitten alkaakin järviseutu.
E18-tien on Suomi EU:ssa sitoutunut rakentamaan alueellaan moottoritietasoiseksi ja Haminan-Vaalimaan välinen osuus oli viimeinen puuttuva osuus. Tie kulkee pääosin vanhan seiskatien pohjoispuolella varsin mäkisessä maisemassa. Kallioleikkaukset ovat varsin näyttäviä.
Uusin osuus alkaa Lelun liittymässä Haminan itäpuolella
Kallioleikkauksessa
Pikanttina yksityiskohtana todetaan, että tien reunan hirviaitoihin on paikoin kiinnitetty kilpiä, joissa on hirven kuva. Tällä ilmeisesti hälvennetään niitä kuvitelmia, että aita liittyisi jotenkin rautaesiripun läheisyyteen.
Ylijäämämassoja on läjätty melusuojiksi
Tie päättyy liikenneympyrään Vaalimaan raja-aseman läheisyydessä
Seiskatie on luokitukseltaan moottoritie.
Kuutostie puolestaan ei mukamas ole uusi tie lainkaan, vaan se perusparannettu. Tosin tie on pääosin uudella linjalla, eli perusparannuksesta puhuminen onkin hieman koomista. Termi onkin enemmän poliittinen kuin tekninen: Ministerien pelatessa budjettipokeria siltarumpureviiriensä puolesta pelimerkiksi käy jopa hankkeen nimi; perusparannus ei kuulosta niin reteeltä kuin uusi tie moottoritiestä puhumattakaan.
Kuutostien luokka on moottoriliikennetie ja se on tyypiltään kapealla keskikaistalla varustettu nelikaistainen tie. Sivuhuomautuksena todetaan, että samantyyppinen tie viitostiellä Kuopion eteläpuolella oli aluksi moottoriliikennetie, kunnes se vaivihkaa uudelleen kilvitettiin moottoritieksi. Kuutostien tyyppi on sama kuin aiemmin valmistuneen Lappeenrannan ja Imatran välisen osuuden.
Keskikaiteella varustettua nelikaistaista tietä
Liittymät ovat kuten moottoriteillä
Taavetin ja Lappeenrannan välinen osuus kulkee Salpausselkää pitkin ja maasto-olosuhteet ovat hyvinkin erilaiset verrattuna seiskatiehen. Kallioleikkauksia on vähemmän ja tie kulkee avaramman oloisessa maastossa.
Maansiirtotyöt ovat painottuneet kaivamiseen räjäyttämisen sijaan
Uusi tieosuus päättyy Selkäharjun liittymään, jossa valtatie 13 haarautuu kohti Kokkolaa
Kumpikin tie on hyvin moderni ja tarpeeseen rakennettu. Itärajan ylittävien tavaravirtojen volyymit ovat varsin suhdanneherkkiä ja tiestön on hyvä kyetä varautumaan äkillisiinkin kuormituspiikkeihin.
5 kommenttia:
Saas nähdä tekevätkö surkuhupaisalle tien irvikuvalle vt26 jotain nyt kun poikittaisyhteydet on saatu kuntoon. Jonkun verran jouduin työn puolesta ajamaan lappeen Rantaan ja vaihtelun vuoksi erehdyin tuolle kinttupolulle ja meinasin myöhästyä reilusti kun juutuin useamman ylämäkiin uupuvan rekan taakse.
Tietä 26 on hiljattain kommentoitu artikkelissa Laastaria
VT26 vaihtoehtona on myös Vaalimaa-Lappeenranta, joka on melko sujuvaa Ihakselan jälkeen, tie täytyisi linjata uudestaan Ihakselan ja Muurikkalan maaliikennekeskuksen välillä tai karsia liittymiä, että 60:n rajoituksista päästäisiin. Veikkaan, että nykyisellään Helsinki-Imatra on nopein juurikin Vaalimaan kautta, vaikka matkamittariin tuleekin muutama kilometri enemmän kuin Korian tai Taavetin kautta.
Google tarjoaa Hki-Imatra -välille Korian kautta 258 km ja 2h 52min, VT26 265 km ja 2h 53min, mutta jostain syystä Vaalimaan kautta 279 km ja 3h 2min, ilman liikennettä tuo olisi nopein. Ilmeisesti kuukkeli laskee 3-numeroisen tien hitaammaksi kuin edelliset, vaikka käytännössä tilanne on toinen, VT26 ei ohitella rekkoja kuin parilla suoralla ja VT6 leveäkaistoilla henkilöautoilijoiden epävarmuus ohitteluun alentaa keskinopeutta. Vaalimaan reitti on ehdottomasti hermoja säästävin, tsadin jälkeen 120 vakkariin ja hitaammin vain Ahvenkoskella, Kotkassa ja Haminassa, sekä pari kilsaa Vaalimaan päässä. Lappeenrannan tiellä pääsee karistamaan rekat jaloistaan Ihakselan jälkeen, loivakaarteista 70-luvun valtatietä. Hullussa nuoruudessa joku ajoi Lpr-Hma -välin, 96 km, 45 minuuttiin Ladalla, bensaa paloi koko 39 l tankillinen. Ajoneuvon tekniikkaa oli modifioitu raskaalla kädellä, kulki yli 190, aerodynamiikka loppui 140:n vaiheilla.
Vaalimaa-Lappeenranta-ajatuksesta on viiden vuoden takainen ennen Taavetti-Lappeenranta-tien rakentamispäätöstä hieman kieli poskessa kirjoitettu artikkeli Seiskatietä Lappeenrantaan
Taitaa kuitenkin olla niin, että Vaalimaan-Lappeenrannan tie tulee jäämään nykytilaansa aika pitkäksi ajaksi. Painopiste on Salpausselän väylien parantamisessa: Vt12:n parantamistyöt Keltistä länteen ovat menossa ja tiesuunnitelmia laaditaan Kouvolan ohituksen parantamiseksi siten, että Vt6 uusittaisiin Korian ja Utin välillä. Aika suuri osa itärajan liikenteestä suuntautuu Lahden ja Tampereen suuntaan ja tuo reitti on paikotellen aika surkea ränni.
Todennäköinen skenaario on myös se, että Vt6 Koskenkylä-Kouvola muutetaan jollain välillä leveäkaistatiestä jatkuvaksi 2+1-tieksi. Tämä saattaisi hyvinkin viedä kysyntää Vt26:lta kuutostielle.
Tähän kaikkeen Vaalimaan-Lappeenrannan tien uusiminen sopinee aika huonosti.
Lähetä kommentti