Valtion hoitoon

Yksi ensimmäisiä Suomen itsenäisyyden alkuaikojen lakeja oli vuoden 1918 tiereformi, joka astui voimaan vuonna 1921. Sen nojalla valtion hoitoon siirtyivät keskeiset päätiet kaupunkien ja kauppaloiden ulkopuolella.

Aikaisemminhan tieverkon rakentaminen ja ylläpito oli lähinnä tilallisten ja teollisuuslaitosten velvollisuus koska nähtiin, että maanteistä hyötyy lähinnä maatalous ja että niillä on vain paikallinen merkitys . Autoistuminen muutti tätä kuvaa nopeasti.

Jo vuonna 1926 hyväksyttiin seuraava tiereformi, jossa valtion haltuun siirtyi merkittävä määrä alempaa tieverkkoa.

Keväällä 1929 oli useassa sanomalehdessä artikkeli, jossa lueteltiin, mitä teitä on Hämeen läänin maaherra ehdottanut siirrettäväksi valtiolle nykyisten Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Koska siihen aikaan ei ollut tienumerointia eikä monitasoista tieluokitusta, uutinen ei ole aivan helppolukuinen. Seuraavassa esitetään artikkelin teksti ja esitetään 1960-luvun tiekartalla kyseiset tiet.

Hämeen läänin maaherra on valtioneuvostolle ehdottanut seuraavien entisten maanteitten ottamista valtion huostaan: 

Oitin rautatieasemalta KärköIän kirkolle johtavasta maantiestä mainitun pitäjän Lappilan kyIästä lähtevä ja Mäntsälän pitäjän rajalle joht. ent. maantie, jos mainitun tien jatko MäntsäIän pitäjän puoleltakin määrätään valtion huostaan otettavaksi; 

 
Oitin-Lappilan tie on jäänyt kantatien 54 alle. Artikkelin tarkoittama tie on lyhyt pätkä Lappilan-Sulkavan yhdystietä 1431, joka yhtyy Mäntsälän-Oitin maantiehen 1471. Tie sijaitsee pääosin Mäntsälässä Uudenmaan puolella.

Vääksyn kanavalta Hillilän kylään Asikkalan pitäjässä johtava entinen maantie;

 
Vääksyn-Hillilän tie on jäänyt kantatien 58, myöhemmän nelostien, nykyisen valtatien 4 alle.

Kuhmoisten pitäjässä olevaa Padasjoen-Jämsän maantiestä erkanevaa ja Kuhmoisten seurakunnan kirkkoherranvirkataloon johtavaa entistä maantietä  

Käytettävissä olevat lähteet eivät kerro, missä Kuhmoisten kirkkoherranvirkatalo sijaitsee, eli karttaakaan ei ole. Asia on siksi irrevantti, että Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on hylännyt maaherran ehdotuksen tältä osin. Näyttäisi siltä, että kirkon virkataloihin vieviä teitä olisi yleisemminkin yritetty ujuttaa valtion kustannettaviksi, mutta ministeriö on vedätyksille näyttänyt punakynää.

maantiet joista toinen alkaa Oriveden-Kuhmoisten väIiseltä maantieltä Längelmäen pitäjän Västilän kylässä ja yhtyy Eräjärven pitäjän Järvenpään kylässä Oriveden Luopioisten pitäjäin väliseen tiehen ja toinen maantieltä Längelmäen pitäjän Länkipohjan kylässä ja yhtyy Rasin kylän kylätiehen samassa pitäjässä.

Västilän-Järvenpään tie on nykyinen yhdystie 3253 ja se jatkuu Järvenpäästä etelään Pohjaan seututielle 325. (Oriveden-Luopioisten tie sai vuonna 1964 uuden suunnan Kuhmalahdelle, kun Maljastensalmen silta Längelmäveden Enonselän ylitse valmistui; tie on nykyisin yhdystie 3260.)


Länkipohjan -Rasin tie on osa Länkipohjan-Kuhmoisten yhdystietä 3284. Velussa haarautuu legendaarinen ralliränni Ouninpohjaan.

Nastolan pitäjässä olevia ent. maanteitä,  joista n.k. Sääskjärven tie maantiestä mainitun pitäjän Uudessakylässä ja johtaa Iitin pitäjän rajalle olevalle Kaukaan rullatehtaalle ja n.k. Koiskalan tie eroaa sanotun pitäjän Ahtialan kylästä Kären sillan tienhaarassa maantiestä, kulkien Koiskalan ja Villähteen kyläin maitten kautta Villähteelle Orilan kartanon kohdalla. 

Uudenkylän-Kaukaksen tie on jäänyt valtatien 12 alle.

 
Ahtialan-Villähteen tie 14087

Niitä Hollolan kunnassa olevia teitä, jotka eroavat Hämeenlinna-Lahden maantiestä,  johtaen ensinmainittu Kukonkoivusta Rouviin sekä viimemainittu Okeroisten kylän läpi Orimattilan pitäjän rajaan. 

Nykyinen Rouvintie on karttaan merkitty yksityistie Hälvälän ja Hollolan lentokentän välillä. Hollolan kirkonkylään kulkeva nykyinen yhdystie 3161 on siirretty idemmäs.

 
Hollolasta Okeroisten kautta oleva tie on valtateiden 12 ja 4 välillä seututie 296 ja Renkomäestä itään seututie 167.

Kosken pitäjässä olevaa mainitun pitäjän kirkonkylästä saman pitäjän Putulan kylään johtavaa entistä maantietä 

Kosken-Putulan tie on nykyisin yhdystie 3171. Koski Hl oli myöhemmin Hämeenkoski ja nykyisin se kuuluu Hollolaan.

Niitä Hauhon kunnassa olevia teitä, joista n.k. Sappeen tie alkaa Hauhon kirkolta Lahteen johtavasta maantiestä sanotun pitäjän Portaan kylässä ja kulkee Lehdesmäen kylän kautta Sappeen kylään, missä yhtyy Tuuloksesta Luopioisiin johtavaan maantiehen n.k. Hyömäentie alkaa Hauhon ja Pälkäneen välisestä maantiestä Alvettulan kylässä ja kulkee mainitun ja Hyömäen kylän kautta Tampereen-Hämeenlinnan väliselle maantielle sekä n.k. Torvoilan eli Mieholan tie alkaa Alvettulan kylän kohdalta Hauholta Pälkäneelle johtavalta tieltä, sekä kulkee Mieholan ja Torvoilan kylien kautta Luopioisten pitäjän rajalle sekä siitä edelleen Pälkäneeltä Luopioisten kirkolle johtavalle maantielle yhtyen siihen viimemainitun pitäjän Aitoon kylässä, tai ellei mainittuja teitä otettaisi valtion kustannuksella kunnossapidettäväksi että Hauhon kunnalle myönnettäisiin teiden kuntoonpanemista varten pyytämänsä valtioapu.

Portaan-Sappeen yhdystie 3223



Vermasvuoren-Alvettulan maantie, nykyinen yhdystie 3062. Tampereen-Hämeenlinnan tiestä tuli myöhemmin valtatie 3 ja se on oikaistuna nykyisin kantatie 57. Hauholta Pälkäneelle johtaneesta tiestä tuli valtatie 12.


Torvoilantie, yhdystie 13961, on verraten vilkas maaseudun pikkutieksi.