Nelostietä rakennettiin aikoinaan Pohjanmaalla vanhojen normien mukaisesti siten, että tehtiin valtavan pitkiä suoria osuuksia, joiden päässä yllätettiin turtuneet kuljettajat tiukalla mutkalla. Kuten 1950-luvun peruskartat kertovat, kahta pitkää suoraa osuutta yhdisti tiukka 80 asteen kaarre.
Peruskartta 1957, ote lehdistä 341207 Pulkkila ja 341210 Pihkala
(Kilometripylväistä luemme, että 1950-luvulla Oulun ja Jyväskylän välinen matka oli 411 kilometriä. Tienoikaisut ovat lyhentäneet matkaa peräti 70 kilometriä noin 340 kilometriin.)
Jo vuoden 1940 Suomen Tiekartta kertoo suorista osuuksista. Kartalla esiintyy ns. Rantsilan suora, joka on edelleenkin yksi maamme pisimmistä suorista. Siinäkin on Rantsilan kaakkoispuolella mutka. Ilmeisesti on väistetty taloa tai tien päät eivät muuten vain osuneet kohdakkain.
Tulvasuojelu oli 1950-1970-luvuilla kova sana eritoten tasaisella Pohjanmaalla. Joet menettivät suuren osan luonnonuomastaan, kun ne sidottiin tulvapenkereiden väliin. Tekojärviä rakennettiin paljon tasaamaan vuosittaista veden määrän vaihtelua.
Vornan ja Pulkkilan väliselle alueelle rakennettiin vuosina 1966-1970 Uljuan tekojärvi, joka on Lokan ja Porttipahdan jälkeen Suomen kolmanneksi suurin, pinta-alaltaan 27,5 neliökilometriä. Tekojärvi rakennettiin säännöstelemään Siikajokea ja sijoittuu luonnonuoman eteläpuolelle. Vedet palautuvat Siikajokeen tämän sivujoen Lamujoen kautta.
Altaan rakentamisen jälkeen seutukunnan kartta muuttui melko merkittävästi. Nelostien ja jonkin verran asutusta jäi altaan alle.
Kansalaisen karttapaikka 2020
Tekojärvessä on kalaa, vaikka sameutensa takia arvokalat eivät siinä viihdykään. Kummassakin päässä entistä nelostien linjaa on nykyisin pieni venesatama.
Entinen nelostie Pulkkilasta päättyy tekojärven rantaan.
Altaan rakennutti aikoinaan TVH, joka teki silloisen Revon Sähkön kanssa sopimuksen voimalan rakentamisesta. Alueen kunnat myivät Revon Sähkön osakkeet Vattenfallille vuonna 1999. Seudulla käydään edelleenkin jupinaa siitä, oliko kauppa kannattava vai ei.
Virkistys- ja kalastuskäytön olosuhteiden turvaamiseksi on tekojärven juoksutukseen luotu joukko sääntöjä, jotka kieltävät liian nopeat muutokset virtaamassa. Järvi ei estä kaikkia tulvia, mutta vähentää niitä. Allas ajetaan tyhjäksi alkukeväästä ja syksyyn mennessä se täytetään ylärajoilleen.
Voimalan teho on vaatimaton, noin 4 MW. Siikajoen alajuoksulla on kolme voimalaa yhteisteholtaan 0,7 MW. Koska tuotto on mitätön, aika ajoin nousee esiin ajatus voimaloiden purkamisesta joen palauttamiseksi lähemmäs luonnontilaansa.
Vattenfallin Uljuan voimalaitos nelostien varressa.
No, mitenkä Vornan mutkalle kävi? Siellähän tuo edelleenkin on. Entinen nelostie on yhdystienä 18539 ja se on saanut päällysteenkin. Mutka kun on sivutiellä, sen merkitys on vähentynyt. Muu osa nelostiestä, joka jäi tekojärven pohjoispuolella sivuun, on nykyisin osa nelostieltä Kestilän suuntaan kulkevaa seututietä 821.
Vornan mutka
4 kommenttia:
Muistan kun kesällä 1990 seistiin nelostien varressa Uljuan täysin tyhjennetyn altaan patovallin reunalla. Hätätyhjennys jouduttiin tekemään kun pato alkoi vuotaa aluksi erään murenevan kallioalueen kohdalta. Vuoto lisääntyi kaiken aikaa ja viimein pato uhkasi sortua kokonaan. Silloin harmitti kun mukana ei ollut kameraa jolla olisi voinut ikuistaa tuon harvinaislaatuisen näyn. Saati sitten että olisi käynyt kuvaamassa miltä näyttää entisen nelostien linjaus järven pohjassa. Onko siitä tai jostain muusta mielenkiintoisesta mitään havaittavaa jäljellä vai kaivettiinko maat pois ennen altaan täyttöä.
Maaperää ei kaivettu pois, se oli aika laajalti suota. Hesarissa on 11.5.1970 iso juttu siitä, kun allasta ryhdyttiin täyttämään. Jutun mukaan maanomistajat korjasivat pois arvopuuston. Sen jälkeen TVH teki savotan, jossa rankapuut poistettiin polttopuuksi, jota sitäkin kertyi tuhansia kiintokuutiometrejä paikallisille myytäväksi. Juuri ennen täyttöä vielä hakattiin vesakot ja näreiköt, mutta näitä siivottu pois, vaan ne jätettiin luonnon hoidettavaksi. Tienpohjien kohtalosta juttu ei kerro mitään, mutta mainitsee että rakennukset joko purettiin tai poltettiin.
Muutamaa kuukautta aiemmin oli samaisessa aviisissa juttu, jossa esiteltiin vanhaisäntä, joka ei suostu muuttamaan, vaikka mikä tulisi. Samassa artikkelissa käytiin läpi maanomistajien tuntoja. Osa oli hyvinkin tyytyväisiä, osa hyvinkin tyytymättömiä.
Tämä ei sinänsä liity Vornan mutkaan, mutta artikkelissa viitatusta Hesarin artikkelista ilmenee hyvin, miten 1960-luvun puolivälissä moottoritie on ollut vielä uusi ja ihmeellinen asia. Artikkelissa esimerkiksi pariinkin kertaan sanotaan Pohjantien olleen "suurelta osaltaan" nelikaistainen, vaikka oikeastihan tuolloin nelikaistainen oli ainoastaan yksi liittymäväli Oulujoen kohdalla. Samoin Pohjantien ja Kuusamontien eritasoliittymää (ennen pari vuotta sitten valmistuneita ramppeja tavallinen neliramppinen puolineliapila) kuvaillaan "varsin mahtavaksi rakennelmaksi".
Ei tämä toki sinänsä mitenkään yllättävää ole, jos otetaan huomiooon, että Tarvontie oli valmistunut vasta muutamaa vuotta aiemmin ja moottoriteiden kokonaispituuskin jäi vielä selvästi alle 50 kilometrin.
Hauska olisi kuitenkin tietää, miltä esimerkiksi tämän blogin kirjoitukset näyttävät 2070-luvulla. Toivottavasti eivät katoa bittiavaruuteen ennen sitä.
Tieliikenne on muuttunut yllättävän vähän vuosikymmenten mittaan, vaikka teknologia on mullistanut monet muut alat täysin. Perusratkaisut ovat edelleen samoja kuin 1960-luvulla ja pääpiirteittäin nykyään rakennetaan lisää samanlaisia ratkaisuja kuin silloinkin. Edelleenkin moottoritie on ihmeellinen asia ja media kuvailee uusien tiehankkeiden rakennelmia ylistävästi. Teiden rakentamisen tuottavuus ei ole parantunut, vaan päinvastoin, vaikuttaisi siltä että tierakentamisen suhteellinen hintataso on noussut.
Jossakin vaiheessa tekniikan kehitys mullistaa tieliikenteenkin ja oma arvaukseni on, että 2070-luvulla tämän blogin kirjoituksiin suhtaudutaan kuten nyt hevoskärryjen aikakauden juttuihin. Automaattiautot tuovat yhden ison murroksen. Aika näyttää, halpeneeko ilmakuljetus niin, että se alkaisi syödä tieliikenteen markkinoita.
Lähetä kommentti