Sellaiset parisataa vuotta on suunniteltu erilaisia ratkaisuja kiinteän yhteyden rakentamiseksi Helsingborgin ja Helsingørin kaupunkien välille. Juutinrauma on kaupunkien kohdalla kapeimmillaan, vain nelisen kilometriä. Lauttaliikenne on säilynyt vilkkaana, vaikka etelämpää on salmi ylitetty siltaa pitkin vuodesta 2000.
Viime vuosina pöhinä hankkeen ympärillä on kiihtynyt. Ajatuksena on kahden tunneliparin rakentaminen, toinen autoliikenteelle, toinen junalle. Junatunnelista on kaavailtu sen verran jyrkkää, että se ei käy tavarajunille. Tosin yksi keskeisistä syistä koko tunnelointiajatukseen on sen pelko, että nykyisen sillan tavarajunakapasiteetti loppuu kesken.
Etenkin ruotsalaiset tyylilleen uskollisena ovat lähteneet siitä, että tottahan toki Tanska on mukana hankkeessa, kunhan isoveli Ruotsi hieman sormea heiluttaa. Ruotsalaisessa keskustelussa onkin enemmän keskusteltu siitä, millaista tehdään ja koska tehdään kuin että tehtäisiinkö.
Kylmä suihku kävi muutamia viikkoja sitten, kun Tanskan liikenneministeri Benny Engelbrecht lehtihaastattelussa sanoi EI hankkeen nykysuunnitelmille luonnehtien niitä kaikkea muuta kuin realistisiksi.
Hankkeelle on kertynyt kustannusarviota tähän mennessä noin 5,7 miljardin euron edestä. Optimistiset laskelmat ovat lähteneet tiemaksurahoituksesta, joilla järjestelmä maksettaisiin. Viime aikoina on kuitenkin esitetty, että tuskin riittää ja arvioitu verorahoituksen tarpeeksi kahden miljardin euron suuruusluokkaa. Siihen Tanska nyt sanoo, että ei käy. Ruotsalaiset ovat happamana asiasta, mutta sikäläinen liikenneministeri on jo sanonut, että tangoon tarvitaan kaksi, ja Ruotsi ei hommaa lähde yksin rahoittamaan.
Business casessa on myös mukana se, että etelämpänä pelätään, että nykyisen sillan käyttömäärät vähenevät ja takaisinmaksuaikasuunnitelmat romuttuvat. Malmössä myös ihmetellään, miksi alueen rahoja pitäisi säkkikaupalla käyttää kahden pikkukaupungin väliseen tieyhteyteen.
Tanskalaiset eivät ole kovin innostuneita kahden kilpailevan kansainvälisen moottoritiekäytävän rakentamisesta Kööpenhaminan kieppeille. Se, mitä ei ääneen sanota, mutta jolla on asiassa merkitystä on, että nykyinen junayhteys Helsingørin ja Kööpenhaminan välillä ei riitä laajennetulle liikenteelle ja uusien kiskojen rakentaminen saattaisi tuoda rautatien tanskalaisten isokenkäisten puutarhoihin.
3 kommenttia:
Miksiköhän suunnitellaan tunnelia, eikä siltaa? Kun kerran jo yksi silta on Ruotsista Tanskaan, niin voisi ajatella että mieluummin tekee toisenkin sillan kuin alkaa tunnelia värkkäämään. Liekö sitten tuossa salmessa niin syvää, ettei silta ole mielekäs vaihtoehto vai mikä lie?
Kapeikko on kaupunkien kohdalla. Tarvittava alikulkukorkeus on noin 70 metriä ja sillan kannen yläpinta olisi ehkä vähintään 80 metrin korkeudessa. Jotta tälle korkeudelle saadaan nostetuksi liikenne vaikkapa raskaalle liikenteelle soveliaalla kolmen prosentin nousulla, tarvitaan kummmallekin rannalle noin 2700 metriä pitkä ramppi tai penger. Tällaisen alle jäisi jokseenkin suuri määrä kaupunkirakennetta.
Nykyinen silta on varsin paljon leveämmässä salmessa ja nousu laivaväylän kohdalle tapahtuu itse siltaa pitkin.
Kiitos, tuo sillan kokonaispituus on ihan järkevä syy siihen, että mieluummin tunneli. Tosin tietty jos se silta rakennetaan myös niiden kaupunkien yli, niin... no ei vaan, rumahan sellainen silta olisi kaupungin päällä.
Lähetä kommentti