Mitä yhteistä on Kaaresuvannolla ja Brennerin solalla? Eurooppatie E45 kulkee kummankin kautta.
Siihenpä ne isommat yhtäläisyydet taitavat loppuakin. Brennerin sola Itävallan ja Italian välillä on ikimuistoinen Alppien ylitysreitti, muun muassa siksi, että se vajaan 1400 metrin ylityskorkeudellaan on muita matalammalla. Aivan ensimmäiseksi roomalaiset eivät sen läpi teitään rakentaneet, "vasta" toisella vuosisadalla.
1960- ja 1970-luvuilla rakennettiin solaan moottoritie. Komeudella on mittaa 350 kilometriä, josta vain 35 on Itävallan puolella. Tie alkaa Innsbruckista Brennerautobahnina ja vaihtuu valtakunnanrajalla Autostrada del Brenneroksi ja jatkuu Bolzanon ja Veronan kautta Modenaan.
Aikakirjoihin on merkitty, että tie olisi maailman ensimmäinen vuoristomoottoritie. Aikanaan se on ollut huima nähtävyys suurine siltoineen ja postikortit kävivät hyvin kaupaksi.
Lähestyttäessä Italian rajaa Itävallan puolella on yli 1800 metriä pitkä Luegbrücke. Se on sikäläisen terminologian mukaisesti "rinnesilta". Silta kulkee vuorten rinteessä korkealla laakson yläpuolella. Vuoren rinteen jyrkkyys on parhaimmillaan 50 astetta. Pilarit on porattu rinteeseen parinkymmenen metrin syvyyteen.
Rakentamisen jälkeen on pohjois-eteläsuuntaisen liikenteen määrä kasvanut räjähdysmäisesti ja Brennerin tien ruuhkat ovat ajoittain massiiviset. Innsbruckista reitti jatkuu Saksaan Müncheniin ja kolmisen vuotta sitten Teillä ja Turuilla kirjoitti artikkelissa Vuoristosota Itävallan ja Saksan välisestä ruuhkien aiheuttamasta skismasta. Brennerin rautatie nousee sekin lähes 1400 metriin ja on hidas. Siksi on rakenteilla Innsbruckin ja Italien Franzensfesten välille alempana kulkeva 64 kilometrin mittainen pohjatunneli. Aivan meren pinnan tasolla sekään ei kulje: Franzensfeste on noin 750 metrin korkeudessa ja Innsbruck 570:n. Tunneli on valmistumassa aikaisintaan vuonna 2032.
Ennakoitua paljon suuremmat liikennemäärät ovat johtaneet siihen, että vuonna 1968 valmistunut Luegbrücke on surkeassa kunnossa. Sitä vahvistetaan paraikaa tekohengityksen hengessä, mutta sen on ilmoitettu olevan elinkaarensa päässä vuonna 2024.
Paikkaseudulla on vaadittu sillan sijaan tunnelia, mutta se ei toteudu monestakaan syystä: Rakentaminen on kalliimpaa, ylläpito on kalliimpaa ja turvamääräysten takia tunneli pitää sulkea huoltotöiden ajaksi. Viimeksi mainittu toisi Luegin kylänraitille valtavan määrän sitä liikennettä, jota kyläläiset eivät haluaisi nähdä edes rinteessä.
Sillan remontista on suunnitelma. Nykysillan ulkopuolelle tehdään tilapäissilta, jolle liikenne siirretään. Sen jälkeen puretaan nykyinen silta ja sen tilalle rakennetaan uuden sillan sisempi ajorata. Lopuksi tilapäisilta puretaan ja sen paikalle rakennetaan ulompi ajorata. Arviolta parin vuoden ajan liikenne soljuu 1+1 kaistaisena. Varmasti hitaasti.
Luegbrücke ei ole Brennerin baanan tunnetuin silta. Ykkössijaa pitää Innsbruckin eteläpuolella sijaitseva Wipptalin ylittävä Europabrücke. Se nousee 190 metrin korkeudelle laakson pohjasta ja oli valmistuessaan vuonna 1963 Euroopan korkein silta ja sen 146,5 metriä korkea pilari oli maailman korkein.
3 kommenttia:
Mielenkiintoista ! Onpa tuota ajettu joskus parikymmentä vuotta sitten. Silloin Italiasta Itävaltaan.
Millaiset liikennemäärät tuolla osuudella oikein kulkee, voiko Matti selventää asiaa?
2+2-kaistaiselle tielle lukemat ovat melko korkeat. Koko vuoden KVL on luokkaa 30000-40000, mutta tässä on vahvoja kausivaihteluita. Elokuussa esiintyy tilastoissa 40000-50000 ja viikonlopuilla jopa yli 70000. Vuorokausivolyymistä noin 20% on raskasta liikennettä; viikonlopuilla kuorma on pääosin henkilöautoja. Noin 80% raskaasta liikenteestä on Itävallassa vain läpiajomatkalla.
Tie on siis aika tukossa suuren osan ajasta. Pitää ottaa huomioon, että liikennemääriä on myös säännöstelty, eli kysyntä on aika ajoin suurempikin.
Lähetä kommentti