Laatuluokitusta

Moottori-lehden numeroon 6/1939 on painettu Suomen Automobiiliklubin ja Yleisen Autoliiton julkaisema Suomen Autokartta. Siinä on esitetty edellisenä vuonna nimetyt valtatiet ja A-luokan kantatiet ja niiden lisäksi keskeisimmät osat alemmasta tieverkosta ja tuolloisten kaupunkien ja kauppaloiden läpiajokarttoja.

Kartta on mielenkiintoinen tapaus siksi, että se ottaa kantaa valta- ja kantateiden laatuun. Kartassa kyseisten teiden nelitasoinen viivanleveys on sitä suurempi mitä parempi tien laatu on. Laatu tietysti on subjektiivinen ja aikaan sidottu. Vuonna 1939 nykyaikaisia maanteitä olivat lähinnä Helsingin muutamat ulosmenotiet Turun, Hyrylän ja Porvoon suuntaan.

Katsotaanpa muutamaa aluetta.

Helsingin ympäristössä huomio kiinnittyy ykköstien mutkaan Lohjan kautta. Hiidenveden sillan rakentaminen oli vielä kesken ja liikenne soljui tilapäisesti Lempolasta Saukkolaan nykyistä yhdystietä 1090, joka nykykuosissakaan ei ole mikään pikatie. 

Aiemminkin Teillä ja Turuilla kommentoitu kolmostien linjaus Lopen kautta Janakkalaan on saanut arvoisensa merkinnän kaikkein ohuimmalla viivalla. Ei ole mikään erityinen yllätys, että Helsingin ja Hämeenlinnan välillä päälinjaus kulki Hyvinkään, Hausjärven ja Turengin kautta. Nelostiehenkään Hausjärveltä pohjoiseen ei ole juuri tarvinnut punaväriä tuhlata. Kartalta viivoittimella löytynyt reitti ei koskaan muodostunut pääreitiksiHelsingin ja Jyväskylän välillä, vaan laveasta Orimattilan lenkistä huolimatta Lahti oli suosittu välietappi.

Jorvaksentie Helsingistä Espoon kautta Kirkkonummen suuntaan oli valmistunut äskettäin. Kirkkonummelta länteen oli kantatie 51 jotakuinkin mutkainen ja Hankoon kuljettiinkin pääasiassa Lohjan kautta. Kirkkonummen-Degerbyn-Inkoon-Snappertunan-Tammisaaren vanha Kuninkaantie on edelleenkin sellaisilla mutkilla, että välillä on olo, että omat takavalot voisi nähdä.

Mainittu kolmostien reitityksen kelvottomuus heijastuu myös kartassa. Helsingin suurimittakaavainen kartta ohjaa liikenteen Hämeenlinnaan kulkemaan nelos- ja viitosteitä Hyrylään ja sieltä Hausjärvelle ja edelleen Hämeenlinnaan. Ei katua Helsingissä turhaan ole nimetty Hämeentieksi!

Laatokan Karjalassa tiestö on ollut vaatimattomampi. Kuutostiekin Helsinkiin on merkitty varsin kapealla viivalla. Kartanpiirtäjä on pannut parastaan merkitessään karttaotteen vasemman reunan valtatien 14 toistuvia tasoristeyksiä Parikkalan ja Savonlinnan välillä.

Vaasan ympäristössä Etelä-Pohjanmaalla on hieman yllättävä kolmostien alhainen laatuluokitus. Se ehkä on selitettävissä Seinäjoen-Vaasan radalla. Kantatiet ovat vaatimattomia, mutta Lapualle on päästy komiasti.